Tekemäni virheet ruokavalion suhteen x 7

Rehellisyyden nimissä, olen tehnyt lukuisia ruokavalioon kohdistuvia virheitä 31-vuotisen elämäni aikana. Olen kokeillut jos jonkinlaisia tapoja syödä ja hurahtanut useampaan pinnalla olevaan trendiruokavalioon. Tämä johtunee siitä, että olen aina ollut kovin kiinnostunut terveydestä ja ruokavalion vaikutuksesta meihin. Opin tämän tyylin kotoa, sillä myös vanhempani ovat olleet aina liikunnallisia ja perheessämme noudatettu terveellisiä elämäntapoja. Tekemäni virhe on ollut liian usein kuitenkin se, että olen ollut turhan altis muiden vaikutuksille. Olen antanut muiden ihmisten vaikuttaa ruokavaliooni ja nimenomaan siihen, millaista ruokavaliota noudatan. Olen seurannut orjallisesti mediaa ja imenyt sieltä lukuisat vaikutukset itseeni. Nuorempana mietin ruokavaliota myös aivan liian pinnallisesti, eli  söin näyttääkseni hyvältä sisäisen hyvinvoinnin sijaan. Tänä päivänä ravinto on itselleni niin paljon muuta kuin ulkoisen egoni boostaaja. Ruokavalio on yksi merkittävä osa omaa hyvinvointia, mutta myös samaan aikaan kaikkea muuta kuin kieltoja, sääntöjä ja ohjeiden noudattamista.

Uskon, että meistä useampi on noudattanut edes jossain kohtaa elämäänsä jotain tyylejä tai maneereja, mitä tulee ruokavalioon. On ajateltu, että ilta yhdeksän jälkeen syöminen lihottaa, tai rasvaton jogurtti on parempaa kuin täysrasvainen. Medialla on niin suuri vaikutus ja se mitä tämän päivän somessa puhutaan, otetaan aivan liian usein turhankin kirjaimellisesti. Itse korostan yksilöllisyyttä ja sitä, että jokaiselle sopii oma tyyli ruokailla. Ei ole olemassa ruokavaliota, joka sopisi jokaiselle meistä, sillä olemme yksilöitä.

Tänään halusin koota teille listan niistä ”virheistäni”, joita olen ruokavalion suhteen tässä matkan varrella tehnyt. Ehkä jokunen voi ottaa niistä opikseen tai kenties pohtia, olisiko omassa tyylissä parantamisen varaa? Itsestäni oli kyllä tätä postausta tehdessä aika hauska konkreettisesti huomata, miten ruokaileminen on tässä vuosien varrella kohdallani muuttunut ja nykyään mennään huomattavasti rennommalla linjalla. Mikään ei ole kiellettyä, vaan minulla on vapaus tehdä valintoja oman mielen mukaan!

Välttelin normaalia leipää

Kun karppaus- ja VH-dieettivaihe oli kuumimmillaan, kannoin minäkin kaupasta kallista karppausleipää. Muistan, miten tuo leipä maistui aivan kauhealle, mutta silti suorastaan pelkäsin ostaa sitä perinteistä Reissumiestä. Leipä maalattiin mediassa turvottavaksi ja lihottavaksi ravinnoksi, jonka vuoksi suomalaisten perus ruokavalioon kuuluneesta ruoka-aineesta tulikin yhtäkkiä kaikkea muuta kuin hyväksytty juttu. Onneksi tuo vaihe meni kuitenkin suhteellisen nopeasti ohitse ja nykyään suosin leipää päivittäin ruokavaliossani. Pidän leivän mausta ja mielestäni se on helppo sekä nopea tapa saada vatsa täyteen. Leivän laatuun kuitenkin satsaan, eli tykkään syödä kauraleipää tai vastaavasti moniviljaleipää. Mitään vehnäpaahtoa en suosi, sillä se ei oikein toimi omalle keholleni. Mielestäni leivän suhteen kannattaa pyrkiä etsimään se itselleen parhaiten sopiva leipälaatu ja suosia sitä! Parastahan on jos leivän jaksaa tehdä alusta loppuun saakka itse, jolloin se on puhtainta mahdollista.

Söin rasvattomia tuotteita

Ja jos puhutaan rasvattomista jogurteista tai muusta rasvattoman ruoan aikakauden hössötyksestä, niin täällä ilmoittautuu henkilö, joka osti ennen aivan kaiken rasvattomana. Muistan ikuisesti ne Valion rasvattomat jogurtit sun muut, joita suosin päivittäin. Nykyään en missään nimessä pelkää rasvaa vaikka pyrinkin valitsemaan ruokavaliooni nimenomaan hyviä rasvoja. Uskon myös siihen, että voitakin voi aivan hyvin syödä kohtuudella, eikä se ole ollenkaan paha asia. Rasvoja haen ruokavaliooni pääasiassa pähkinöistä, manteleista, rasvaisesta kalasta, juustosta, avokadoista sekä erilaisista öljyistä ja välillä levitteistäkin. Rasva kuuluu päivittäiseen ruokavaliooni ja uskon, että se on todella tärkeä osa hyvinvointiamme. Keho tarvitsee rasvaa toimiakseen, niin se vaan on!

Käytin makeutusaineita

Hieman edelliseen liittyen, suosin aikaisemmin ruokavaliossani rutkasti makeutusaineita. Jokainen varmasti tietää, että usein rasvattomuus (lue mauttomuus) on korvattu makeutusaineilla ja näinhän se tosiaan sitten oli noissa jogurteissa sun muussa, joita paljon suosin. Ostin usein makeutusaineilla kyllästettyjä karkkeja ja Läkerolit olivat melkeinpä päivittäistä ”herkkua”. Pidän tätä tyyliä syödä ehkä pahimpana virheenä, sillä epäilen sen vaikuttaneen muutamien vuosien takaiseen vatsan yliherkkyystilaan – tai olleen ainakin osasyyllinen. Uskon että makeutusaineet tuhoavat elimistöämme, sillä ne ovat niin keinotekoisia eivätkä ne kuulu ihmiskehoon. Ehkä ällöttävin muisto tämän asian tiimoilta on, kun käytin makeuttamiseen aspartaamijauhoa, hyi! Muistan miten makeutin sillä esimerkiksi maitorahkat hunajan sijaan… Tuollon en tajunnut ajatella millaisia seurauksia noinkin keinotekoisella tuotteella keholleni voisi olla, vaan tärkeintä oli näyttää hyvältä, pysyä hoikkana ja syödä trendikkäästi muiden mukana.

Söin aivan liian vähän

Edelleenkään en väitä, että olisin mikään suursyömäri ja välillä huomaan, että ruokaileminen suorastaan unohtuu töiden ja muun tekemisen lomassa. Olenkin ihminen, joka joutuu jopa muistuttelemaan itseään syömisestä, mikäli meneillään on muuta kiinnostavampaa. Tiedostan kuitenkin sen, että jossain kohtaa söin aivan liian vähän ja kehoni oli jatkuvasti säästöliekillä. Minulla oli tuolloin usein myös makeanhimoja, eli niin suurta himoa karkkiin, että lähdin hakemaan sitä vaikka keskellä yötä. Nykyään pyrin säännölliseen ruokailurytmiin, eli syön suunnilleen kolmen tunnin välein. Kun syön riittävän usein, aineenvaihdunta pelaa ja pysyy käynnissä. Olen myös huomannut, että kehoni palautuu treeneistäkin huomattavasti paremmin, kunhan ruokaileminen on säännöllistä. En välttele mitään ruoka-aineita ja syön monipuolisesti kaikkea. Itselleni monipuolisuus toimii parhaiten ja olen huomannut, että rentous on avain omaan hyvinvointiin myös ruokailujen saralla. Siispä syökää riittävästi, sillä treenaava keho kaipaa ravintoa! Siihen minäkin päivittäin pyrin.

Välttelin pastaa ja riisiä

Jälleen yksi naurettava ”pelko”, joka oli valloillaan samoihin aikoihin, kun leipää välteltiin. Nimittäin pelko pastan ja riisin lihottavuudesta velloi mediassa ja karppibuumi laittoi minutkin välttelemään molempia. En ole varma oliko riisi niin monen kiellettyjen aineiden listalla, mutta omalla kohdallani se oli sitä. Pelkäsin hiilareita ja söin mieluiten vähähiilarisesti. Näin jälkikäteen mietittynä aivan naurettava juttu etenkin, kun jo silloin harrastin pitkäkestoista treenaamista. Olen myös huomannut, että jos en syö hiilareita tai syön niitä vahingossa vähemmän, en yksinkertaisesti jaksa samalla tavalla. Olen jatkuvasti väsynyt, voimaton ja nuutunut. Hiilihydraatit antavat kivasti energiaa ja jaksan toimia arjessa sekä vielä urheillakin. Myös palautumiseen hiilihydraatteja tarvitaan! Suosittelen kuitenkin miettimään missä kohtaa päivää hiilarisatsin nauttii. Itselleni hiilihydraattipitoinen aamiainen ei ole se paras mahdollinen, kun taas iltaa kohden ne toimivat huomattavasti paremmin. Pasta on muuten itselleni hiilihydraattien lähde, joka sopii loistavasti omalle keholleni! Sitä tulee suosittua eniten riisin sekä leivän lisäksi.

Söin turhan yksipuolisesti

Kanaa, salaattia, parsakaalia, maitorahkaa ja mehukeittoa, ananaspaloja sekä hedelmiä. Siinä ruoka-aineita, joista päivittäinen ruokavalioni aikaisemmin koostui. Söin hyvin suppeasti ja nimenomaan toistuvasti samaa ravintoa. Tänä päivänä suorastaan kammoan tyyliä, jossa jokaisen päivän lounas on samanlainen kuin eilen. Kaipaan nimittäin vaihtelua ja haluan, että ruokavalioni on monipuolinen ja myös mieltä tyydyttävä! Tykkäänkin vaihtelusta vaikka toki ruokavaliossani on myös niitä samoja elementtejäkin. Tylsä ravinto on tylsää ja vie ilon terveellisemmästäkin syömisestä. Siispä käytetäänhän luovuutta ja syödään monipuolisesti! Olen varmaan sata kertaa sanonut, miten terveellisenkään ruokavalion ei tarvitse olla tylsää kanaa ja parsakaalia, vaan kaiken ruoan kanssa voit varioida!

Kielsin herkuttelun itseltäni

Kun pyrin elämään liian terveellisesti, muistan kieltäneeni herkuttelun itseltäni. Määrittelin karkkipäivän lauantaihin, jolloin saisin syödä mitä haluan. Viikolla sitten mentiin sokerittomien Läkerolien ja Pepsi Maxin voimin, jotka tunnetusti vaan kiihdyttävät makeanhimoa. Olen usein maininnut, ettei omalle päälleni tosiaan sovi rajoitukset oikeastaan millään elämän osa-alueella – kuten ei myöskään ruoan suhteen. Jos kiellän itseltäni jotain, voin olla varma että sitä mietin sitten seuraavat päivät… Siispä suuri virhe olikin aikanaan pyrkiä väkisin noudattamaan karkkipäiviä sun muuta, sillä ei se vaan kohdallani toimi. Nykyään herkuttelen kun haluan ja millä haluan. En ole merkannut kalenteriini mitään herkkupäiviä, vaan ne voivat olla niin maanantaina kuin lauantainakin. Tämä tyyli ei tokikaan sovi kaikille, mutta on itselleni ehdottomasti paras tyyli!

Oliko joukossa tuttuja ruokavalioon kohdistuvia juttuja, joita olette kenties itsekin noudattaneet? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksianne aiheen tiimoilta?

Miksi hurahdin joogaan?

Minun on pidempään pitänyt kirjoittaa teille joogasta tai oikeastaan siitä, miksi hurahdin joogaan. Mikä sai minut – ihmisen joka ennen suorastaan vierasti hidastempoisia ja henkisiä lajeja kiinnostumaan kyseisestä liikuntamuodosta? Jos lähdetään aivan alusta niin muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan joogaavani. Jooga liittyi mielestäni tuolloin johonkin ehkä hieman ahdistavaan ja turhankin henkiseen. Tiedän, että tässä kohtaa moni varmasti nauraa mutta kristilliset taustani huomioon ottaen jokunen ehkä ymmärtää. Onneksi avasin silmäni ja aloin ajattelemaan asiaa avarakatseisemmin, jonka myötä joogasalien lisääntyessä aloin minäkin kiinnostumaan lajista. Vaikka en edelleenkään koe olevani mikään joogi tai pro kyseisessä lajissa vaan ennemminkin harrastelija, nautin tuosta liikuntamuodosta aivan suunnattomasti! Ja jos joku tässä kohtaa kyseenalaistaa onko jooga muka liikuntaa niin voin sanoa, että todellakin on. Mielestäni jooga vaatii huomattavasti enemmän keholta kuin vaikka salilla raudan pumppaaminen. Jooga kehittää voimaa, lisää kehonhallintaa ja tekee siitä notkeamman, vilkastuttaa verenkiertoa, auttaa stressinhallinnassa, vahvistaa luita, vilkastuttaa lymfan kiertoa ja sen lisäksi antaa myös henkisellä tasolla jotain sellaista, jota harva treenimuoto kykenee antamaan.

Uskoisin, että jokusella on hieman vääränlainen kuva siitä, millaista jooga on. Kyseessä kun ei ole todellakaan laji jossa istutaan paikoillaan ja mumistaan sormet ristissä. En tiedä millaista joogassa ”syvemmälle” meneminen on ja onko se kenties juuri tuota edellä mainitsemaani mutta sellainen jooga jota itse harrastan, on nimenomaan kehoa haastavaa ja samalla mieltä rauhoittavaa. Eniten pidän haastavammista joogatunneista, joilla on tosiaan voimakkaampi tempo ja tehdään esimerkiksi kehoa avaavia liikkeitä. Myös hot jooga on yksi suosikeistani ja tuon tunnin jälkeen olo on niin euforinen! Toki joogaa löytyy laidasta laitaan eli varmasti jokaiselle jotain omat tarpeet huomioon ottaen. Koska itse haen joogasta enemmänkin fyysisyys edellä asioita, en ole niinkään innostunut todella rauhallisista ja henkisyyteen painottuvista tunneista. Toisaalta koen myös niin, että esimerkiksi voimakas flow jooga on tunti, joka pitää sisällään sopivasti molempia. Mieli on joogan jälkeen aina todella rauhallinen ja stressitasot alhaalla. Yleinen ilmapiiri joogasalissa on poikkeuksetta myöskin todella rauhoittava ja jo sinne meneminen tuntuu poistavan mielestä kaiken muun. Tuo tunne on todella koukuttava, sillä jos mietitään arkea, aika harvassa tilanteessa kykenet rauhoittumaan noin täydellisesti muutoin kuin ehkä illalla nukkumaan mennessä jos silloinkaan.

Ehkä konkreettisin vaikutus jonka jooga on kehooni aikaan saanut, on notkeuden lisääntyminen. Olen aina ollut tavattoman surkea venyttelijä enkä muutenkaan vartaloltani mikään balettitanssija vaikka sinällään ruumiinrakenteeltani hoikahko olenkin. Olen aina pitänyt enemmänkin lajeista jotka eivät vaadi koordinaatiokykyä vaan ovat ns. suurpiirteisempiä. Kehonhallintani on parantunut kyllä lihaskunnon treenaamisen myötä mutta jooga on tuonut siihen aivan omaa ulottuvuutta. Notkeutta on tullut lisää ja sellaista syvempää oman kehon hallintaa. Myös joku sellainen mielentilan yleinen muutos on osittain myös joogan ansiota, sillä säännöllinen jooga auttaa hyvässä mielentilan hallinnassa. Tällä en tarkoita sitä etteikö voisi tuntea negatiivisiakin tunteita mutta mielestäni jooga auttaa omalla tavallaan kohtaamaan itsensä sekä tuntemuksensa. Vaikka et tunnilla välttämättä kokisi mitään sen suurempaa ahaa elämystä, jatkuu joogan jälkeinen olotila myös kotosalla. Se on sellainen jonkinlainen rauhallisuus ja tasapaino, jotka jäävät tunnilta aina matkaan.

Mielestäni joogaa on siis turha pelätä tai ajatella, että se on liian ahdistava liikuntamuoto nimenomaan tuon henkisen puolensa takia. Joogassa on mahdollista itse hallita sitä, mihin syvyyksiin haluaa lajin kanssa mennä ja jos henkisyys ei kiinnosta – sitä ei ole pakko tunneilta hakea. Uskon, että tässäkin lajissa on kyse paljon siitä, mitä itse haluaa ja sen mukaan sitä kannattaakin harrastaa. Jos henkisyys ei ole sinua varten, niin valitse mieluummin ne hot joogat tai voimakkaat flow tunnit. Jos taas kaipaat enemmän sitä henkistä rauhoittumista, käy mindful-tunneilla. Itse olen kokeillut useamman eri joogastudion tunteja Rootsista Pranamaan ja Yoga Nordiciin. Tällä hetkellä käyn eniten SHALA Helsingissä, jossa olen viime aikoina saanut käydä blogin kautta ilmaiseksi. Tykkään SHALAsta kovasti ja siellä on hyvä tunnelma. Ohjaajat ovat ihania, lempeitä ja ammattitaitoisia. Itselleni on tärkeää myös se, että joogastudiolla hyvä aura eli paikka ei ole mikään Elixia, jossa on hirveä härdelli päällä ennen tuntia. Vaikka Yoga Nordicillakin käyn happy hour hot joogassa, on siellä mielestäni jotenkin ahdistavan hektinen tunnelma pienistä tiloista ja isosta kävijämäärästä johtuen. Nämä lienevät toki makuasioita eikä osaa varmasti haittaa tuollaiset seikat mutta itse koen, että parasta on jos joogan tunnelmaan pääsee jo studiolle sisään astuessa.

Jooga on tosiaan tällä hetkellä yksi suosikki liikunta muodoistani ja toivon, että tulevaisuudessa aika riittäisi siihen yhä enenevissä määrin. Jossain kohtaa joogasin myös kotona Youtube videoiden tahtiin mutta viime aikoina en ole oikein onnistunut tuossa. Jotenkin on vaan helpompi astella joogastudiolle jossa saa kävellä ikään kuin ”valmiiseen pöytään”. Tällä hetkellä olen myöskin todella kiitollinen, että aloitin lajin, sillä se on antanut minulle todella paljon. Jooga on itselleni sellainen tasapainottava elementti muiden treenimuotojen ohessa.

Onko täällä muita joogaan hurahtaneita? Pidättekö enemmän pehmeämmästä vai voimakkaammasta joogasta?

 

Kuvat: Iines / edit: minä – Kuvat kuvattu SHALA Helsingin tiloissa