Miten paljon paljastelet somessa?

Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on jälleen kohistu siitä, kuinka paljon on soveliasta paljastaa ihoaan esimerkiksi Instagram-tilillä. Ovatko liian paljastavat ja vihjailevat kuvat oikeutus jopa potkuille? Jos joltain on jäänyt tuo kohauttava Iltasanomien uutinen lukematta, voit kurkata sen tiivistetysti täältä.

Itsehän olen aina hieman ihmetellyt sitä, miksi nuoret naiset (ja välillä jopa hieman vanhemmatkin) kokevat tarvetta olla puoli alastomana sosiaalisessa mediassa. Miksi Instagramiin ladataan toinen toistaan paljastavampia kuvia ja miksi poseerataan peilin edessä pornahtavasti? En nyt kuitenkaan puhu hyvällä maulla toteutetuista alusvaatekuvista tai näistä ennen jälkeen painonpudotuskuvista, joilla on selkeä ihmisiä motivoiva viesti. Se mitä nyt tarkoitan, ovat nimenomaan ne kuvat joissa haetaan epäilemättäkin seksististä linjaa, mutta niitä puolustellaan mitä ihmeellisimmin perustein. Paljastellakin, kun voi ihan tyylikkäästi kuitenkaan näyttämättä kaikkea koko kansalle…

Olen usein miettinyt omiakin kuvia ja sitä mitä tahdon niillä viestiä. En nyt väitä, että olisin itse aina johonkin kaapuun verhoutuneena mutta käsi sydämellä voin sanoa, että ainakaan kovin usein minua ei olla alusvaatteisillaan pornoasennoissa blogissa tai Instagramissa nähty. Mietin aina kuvia lisätessäni sitä, olisiko se vanhempieni ja ehkä tulevaisuudessa lapsieni silmille sopiva, tai ylipäänsä sellainen, etten menetä sen vuoksi mitään mahdollisuuksia vaikka työkuvioihin liittyen. Koska valitettavasti se, mitä nettiin kerran laitat jää nettiin. Mielestäni esimerkiksi blogi ja Instagram ovat omalla tavallaan myös meidän ns. julkisia käyntikortteja, joilla viestimme jotain ulkomaailmalle. Jos Instafeedini olisi täynnä paljaan takapuoleni kuvia, jakaisin niiden kautta väistämättä tietynlaista mielikuvaa itsestäni.

Se, mikä itseäni usein tuossa paljastavien kuvien puolustelussa häiritsee on, että moni toteaa olevansa nykypäivänä niin itsevarma, että kykenee lähes alasti julkisesti olemaan. Mielestäni tuo on kaikkea muuta kuin itsevarmuutta – anteeksi nyt vaan. Itsevarman ihmisen ei tarvitse esitellä lähes alastonta vartaloaan julkisesti kaikille tai ottaa lähikuvia alapäästä ja rinnoistaan. Onhan se tietenkin totta, että etenkin naisten alastomuus myy ja sitä kautta saadaan esimerkiksi Instagramissa huomattavasti enemmän seuraajia, jota kautta myös mahdollisesti tietynlaisia työkuvioita. On kuitenkin valitettavaa, että harva ehkä miettii tuota somen negatiivista puolta ja sitä, kuinka näitä kuvia saatetaan myös väärinkäyttää. Ne saattavat pahimmillaan päätyä hyvin ällöttäväänkin käyttöön, jollaiseen en ainakaan itse omia kuviani haluaisi käytettävän.

Pyrin kuitenkin nykyään aina asioissa siihen, että yrittäisin ymmärtää. Meistä jokainen on vaan ihminen ja meillä on omat syymme toimia tavoilla joilla toimimme. Vaikka olenkin tämän asian suhteen aika vahvalla mielipiteellä varusteltu ja tulen kannassani pysymään, pyrin kuitenkin siihen, etten tuomitse ihmisiä vaan asian. Uskon, että alastomuuden esiin tuomisellekin on jokaisella näin toimivalla ne omat todelliset syynsä. Siellä voi olla epävarmuutta, huomionhakuisuutta tai sitä, että yksinkertaisesti vaan pidetään alastomuutta niin luonnollisena asiana, ettei sen jakaminen somessakaan häiritse. Meitä on niin erilaisen kasvatuksen saaneita ja ehkä tosiaan itse lukeudun siihen ikäpolveenkin, että mietin näitä juttuja hieman konservatiivisemmin.

Se miksi aiheesta halusin tänään kirjoittaa on, että jokainen miettisi näitä juttuja. Nuorena sitä harvoin funtsii elämää kovin pitkälle ja esimerkiksi tulevaisuuden ajatteleminen kymmenen vuoden päähän saattaa parikymppisenä tuntua aika kaukaiselle. Jos jakaa itsestään pornahtavaa ja seksististä sisältöä, kannattaa se harkita mielestäni aika tarkkaan. Ehkä on hyvä miettiä syitä sille miksi niin tekee ja mitä tuollaisella materiaalin jakamisella hakee? Onko se kannattavaa ja ehkä miettiä myös niitä negatiivisia puolia, joita tuollaisten jakojen seurauksena saattaa eteen tulla.

Omasta mielestäni alastomuus on edelleen luonnollinen ja kaunis asia, mutta se ei kuulu koko kansan nähtäväksi.

Mitä mieltä te olette alastomuudesta somessa ja pornahtavien kuvien julkisesta jakamisesta? Heräsikö jotain ajatuksia aiheeseen liittyen?

Juoksupukeutuminen talvella

Jo useamman vuoden ajan olen harrastanut juoksua vuodenajasta riippumatta. Satoi tai paistoi, oli kesä tai talvi niin minä kyllä juoksen. En ole antanut ilmojen hidastaa menoa ja olenkin sitä mieltä, että oikeanlaisen pukeutumisen avulla sitä voi helposti juosta vuodenajasta riippumatta. Tokikaan juoksu näillä keleillä ei ole yhtä miellyttävää, kuin kesällä mutta kaikkeen tottuu ja sopeutuu. Pelkkä salilla treenaaminen tai crossarilla veivaaminen eivät vaan riitä minulle. Kaipaan raitista ulkoilmaa ja hikoilua lenkkipolulla. Se ikäänkuin antaa vastapainoa sisätreeneille ja voimaharjoittelulle.

Talvijuoksu

Se suurin haaste talvijuoksussa lienee pukeutuminen. Kuinka pukeutua lenkkipolulle niin ettei tule kylmä, mutta ei liian kuumakaan? Juostessa, kun on kovin tärkeää tuntea olonsa juuri sopivan lämpimäksi ja samaan aikaan myös kevyeksi. Missään kohtaa ei kuuluisi tulla niin kuuma, että vaatetta on pakko alkaa riisumaan. Asun kuuluu olla sellainen, ettei se häiritse juoksemista millään tavalla. Fokus on oltava itse tekemisessä, eikä missään muussa. Veikkaankin, että monen talvijuokseminen tyssää juurikin varusteisiin ja siihen, että ajatellaan niiden olevan tuhottoman kalliita tai koko puuhan vaativan hurjasti hankintoja. Loppupeleissä kuitenkin aika yksinkertaisilla jutuilla pärjää ja jos hankkii pari hyvää juoksuvaatetta, voi niitä käyttää useampana vuodenaikana ja vieläpä useamman vuoden ajan.

Listasin teille muutamia omia tärppejäni koskien juoksupukeutumista talvella. Miten pukeutua ns. oikein?

Juoksutrikoot

Itse en omista erikseen mitään kovin paksuja juoksuhousuja, vaan laitan tarvittaessa päällekkäin kahdet treenitrikoot. Tuo kikka on toiminut jo vuosia ja eipä ole tarvinnut hankkia erikseen juoksuun tarkoitettuja paksumpia trikoita. Tokikaan Helsingin leveyksillä tuota ei tarvitse usein tehdä, mutta kuitenkin. Samoilla tulee siis juostua, kuin käytyä salillakin – oli kesä tai talvi. Välillä käytän myös kompressiosäärystimiä pohkeissa, jolloin ne tuovat lisälämpöä jalkoihin. Ja aina tietenkin korkeavartiset sukat, jotka nostan niin ylös, kuin mahdollista. Nilkat eivät saa vilkkua paljaana!

Ehdottomasti parhaita treenitrikoita hinta-laatusuhteeltaan ovat mielestäni SOCin korkeavyötäröiset ja pitkälahkeiset trikoot. Nuo ovat hieman paksumpaa matskua, eivät näyt läpi ja toimivat niin salilla, kuin lenkkipolullakin. Hintaa trikoilla on muistaakseni alle 25-30 euroa.

IMG_0422IMG_0452

Kerrospukeutuminen

Yläkropan suojaamiseen suosin kerrospukeutumista. Tottakai ensin pohjalle laadukkaat ja tukevat juoksuliivit, jotka pitävät rinnat paikoillaan. Käytän Shock Absorbereita ja liiveistä aina tosiaan mahdollisimman tiukka ja napakka koko. Seuraavaksi puen päälle aluspaidan, jonka laadulla onkin jo jonkun verran merkitystä. Tämä on nimittäin se paita, joka on ihoa vasten ja siksi onkin tärkeää, että se on ominaisuuksiltaan juuri juoksemiseen sopiva. Jos alla on esimerkiksi keinokuiduista valmistettu perus trikoo, saattaa hiki virrata jo ensimmäisen kilometrin jälkeen. Suosittelenkin satsaamaan tähän osaan pukeutumista jos johonkin! Pari laadukasta juoksupaitaa niin pääset jo pitkälle. Itse olen pitänyt kovasti *Helly Hansenilta saamistani aluspaidoista. Noiden tekniset ominaisuudet toimivat erinomaisesti ulkona suoritettavaan hikiliikuntaan ja esimerkiksi tämän postauksen kuvissa vilkkuva lila base layer on juurikin HH:n ja aivan paras!

Juoksupaidan päälle laitan luonnollisestikin vielä takin, joka on toki myös suhteellisen tärkeä osa juoksupukeutumista. Takin tulee pitää tuulta ja näin talvella siinä on hyvä olla korkea kaulus! Itselleni kaula on herkkä alue ja jos siihen pääsee kylmää, vilustun helposti. Sen tulee olla myös kevyt ja kuorimainen, sekä pitää vettä. Toisinsanoen samaan aikaan kevyt, mutta kuitenkin sellainen ettei se päästä kylmää iholle. Monesti juoksutakista voi joutua hieman pulittamaan, mutta se maksaa itsensä ehdottomasti takaisin. Itsehän omistan muutamankin eri paksuisen kuoritakin, mutta periaatteessa käytän kaikkia niitä ympäri vuoden. Kun ilmat lämpenevät kevennän vaan vaatetusta takin alla. Kuvissa näkyvä *Hellyn takki menee parhaiten syksyllä, talvella ja keväällä, sillä se on hieman paksumpi ominaisuuksiltaan. Plussaa myös kiristysresorista joka on takin helmassa! Tuolla pystyy minimoimaan tuulen pääsemisen takin sisään.

IMG_0397IMG_0454Talvijuoksu

Asusteet

Vaikka juoksutakissa olisikin korkea kaulus, käytän silti aina kauluria. Kauluriksihan käy periaatteessa mikä tahansa kauluri, mutta etenkin juoksiin tarkoitetut sellaiset on tehty juuri sopivasta hengittävästä materiaalista. Myös pipo ja hanskat kuuluvat luonnollisestikin talvijuoksuun. Hanskoina käytän ihan tavallisia sormikkaita ja pipona milloin mitäkin. Tämä kuvissa päässäni oleva pipo ei ehkä ole se juoksemiseen paras mahdollinen, mutta silti se päässä useimmiten juoksen. Munamaiset tiukat pipothan ovat niitä kaikista parhaita, sillä silloin pipo ei vuoda yhtään kylmää ilmaa korviin tai ohimoille. Pääasia kuitenkin, että jollain päänsä suojaa kylmältä. Jos juokset paljon pimeällä, kannattaa muistaa myös heijastin!

Kengät

Omistan kahdet juoksulenkkarit, joista toiset ovat nämä kuvissakin jaloissani näkyvät kengät ja toiset taas talvijuoksuun tarkoitetut nastalliset lenkkarit. Nastakengät ovat erinomaiset pienillä pakkaskeleillä, kun lunta on maassa ja mahdollisesti myös jäätä. Helsingin talvessa niitä kuitenkin tarvitsee vain harvoin. Tälläkin hetkellä keli on puoliksi talvinen ja puoliksi keväinen. Maasta kuultaa mustaa ja osassa kohtia on sohjoa. Juoksenkin tällaisilla keleillä aina ihan tavallisilla lenkkareilla, vaikka toisinaan sukat saattavatkin kastua. Nastat nimittäin kuluvat vaan turhaan jos maa ei ole lumen peitossa ja niillä juostaan asfaltilla. Tärkeää juoksukengissä on mielestäni niiden keveys ja se, että askel sujuu ne jalassa. Omissa juoksukengissäni on jalkojeni muotoon tehdyt pohjalliset, jotka tekevät kengistä vielä erityisen hyvät jaloille.

IMG_0434

Toki aina jokaisessa treenilajissa voi hifistellä varusteilla mutta edellä mainitsemillani pärjää aivan hyvin. Kunhan panostaa muutamiin laadukkaisiin juttuihin, ei kaiken tarvitse olla priimaa. Tärkeintä on, että juoksu sujuu ja askel ei paina vaatetuksen vuoksi. :)

Onneksi kohta tulee kevät ja kesä, joiden seurauksena myös juokseminen muuttuu huomattavasti miellyttävämmäksi! Kun valo lisääntyy on ihana juosta ja nautiskella kauniista Helsingistä.

Tuleeko teidän harrastettua talvijuoksua? Jos tuli pukeutumisen suhteen jotain hyviä vinkkejä myös minulle päin niin saa vinkata! 

*Helly Hansenin tuotteet blogin kautta saatuja.