Paljonko palkkaa on riittävästi?

Alkuviikko on menty bloggaamiseen, työntekoon ja rahan kulutukseen liittyvillä teemoilla, joten jatketaas vielä hieman aiheen parissa! Tänään haluankin avata ajatuksiani hieman palkasta ja siitä, paljonko rahaa kuukaudessa on riittävästi? Miten suurta roolia raha elämässäni ylipäänsä näyttelee ja miten koen nykyisen elämäntilanteeni rahallisessa mielessä verrattuna aikaan, kun minulla oli vielä tasaisen säännölliset kuukausitulot?

Itseltäni löytyy tosiaan kokemusta hyvin monenlaisistakin palkkatuloista. Olen tehnyt työtä provisiopalkalla, kuukausi- ja tuntipalkkalaisena, vuorotyöläisenä (vuorotyön lisät aiheuttavat palkan vaihtelua) sekä nyt viimeisimpänä freelancerina/kevytyrittäjänä. Eniten tienasin silloin, kun sain säännöllistä kuukausipalkkaa toimistotyöstä sekä siinä ohessa vielä blogistani. Parhaimmillaan bruttotuloissani on liikuttu siis jossain 3500 €/kk paikkeilla. Monelle tuo on vähän mutta mielestäni tuollaisella summalla tulisi ainakin yhden ihmisen elää jo aika mukavasti. Vaikkakin pakko näin jälkikäteen myöntää, että vaikka tuohon aikaan puolitin vieläpä vuokran ja muut kulut silloisen miesystäväni kanssa, olivat rahani silti aina loppu enkä tehnyt kulutusmielessä kovin fiksuja valintoja. Raha on vähän sellainen asia että mitä enemmän sitä tienaa, sen arvo muuttuu kuin huomaamatta.

Arvotan rahan suhteellisen alas omalla prioriteettilistallani. En ole koskaan ollut mitenkään rahakeskeinen ihminen saatikka arvottanut muita ihmisiä sen perusteella, paljonko he tienaavat. Pidän saman arvoisina niin apurahataiteilijoitakin kuin vaikka niitä johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Sen olen kuitenkin huomannut tutustuessani eri alojen ihmisiin, että se tietty tulotaso ja työ usein yhdistää. Taiteilijoiden maailmankatsomus on usein aika kaukana pankkiirien maailmankatsomuksesta ja päinvastoin. Tietenkin aina on poikkeuksia mutta tämä on minun havaintoni. Itse henkilökohtaisesti huomaankin viihtyväni parhaiten ihmisten seurassa, joille raha ei näyttele elämässä mitenkään kovin suurta roolia tai vaikka näyttelisi, asiaa ei korosteta. Sellainen rahaan keskittyvä elämäntyyli on mielestäni vaan jotenkin niin kylmää ja persoonatonta. Enemmän kunnioitankin ihmisiä, jotka tekevät asioita intohimo ja rakkaus edellä – tavoitellen jotain sellaista, joka tekee aidosti onnelliseksi eikä ole katoavaista kuten raha on. Olen pehmeiden arvojen vaalija ja mieluummin tienaan vähemmän ollen onnellinen kuin enemmän ollen onneton. Tietenkään nämä asiat eivät ole aina sidottuna toisiinsa mutta omassa elämässäni raha ei ole tosiaan koskaan tuonut mukanaan onnellisuutta. Itse asiassa yksi onnettomimmista ajanjaksoista liittyy nimenomaan aikaan, kun tienasin eniten ikinä.

Palatakseni vielä tuloihin ja sen kysymyksen äärelle, paljon palkkaa on riittävästi, on mainittava että se riittävän määrehän on meistä jokaiselle omanlaisensa. Itse voin sanoa että pari tonnia kuukaudessa (bruttona) on helpostikin riittävästi tällaiselle yksin elävälle mutta tuskin nelihenkiselle perheelle. Myös lainojen määrä vaikuttaa, eli ymmärrän ettei asunto- ja autolainaa maksaville välttämättä riitä muutama tonni kuukaudessa. Tärkeintä on mielestäni se, ettei raha aiheuta stressiä ja pakollisten menojen jälkeen jää käyttörahaa sekä pieni erä säästöönkin. Nykyään kuukausituloni on hyvin vaihtelevaa, eli jonain kuukausina tulee enemmän, kun taas toisina vähemmän. Vaikka minulla onkin kiinteä kuukausitulo ja ikään kuin sellainen ”pohja” blogin ja sosiaalisen median töiden kautta, vaikuttaa paljon myös se miten saan yhteistöitä myytyä tai kuinka aktiivinen olen itse myynnin suhteen. Pyrin yleisesti siihen että joka kuukausi blogissani olisi yksi kaupallinen kampanja, eli saisin sitä kautta lisätuloa ja tässä olen pitkälti onnistunutkin. Välillä toki käy niin että myyn yhteistöitä mutta niiden julkaisu ajoittuu sitten yhteen sumaan ja tällöin saatan laskuttaa joku kuukausi huomattavasti enemmän. Tällainen elämäntyyli ei siis todellakaan sovi kaikille ja rahaan tulee kyetä suhtautumaan aika stressittömästi ja säästämään on pakko opetella.

Ainakin toistaiseksi itselläni on sujunut oikein kivasti blogitöiden saralla eikä vielä ole kovin usein ollut tilannetta, jossa olisi joutunut stressaamaan riittävätkö rahat normaaliin elämiseen. Tulevaisuudesta ei voi tokikaan tietää, eli pieni riskihän tässä on aina olemassa kuten kaikessa omaehtoisessa yrittäjähenkisessä työssä. Yksi asia mikä on muuten myös tässä kohtaa esiin nostettava, on Suomen progressiivinen verotus. Välillä mietin, onko mitään järkeä edes tienata vaikka muutamaa sataa enempää kuukaudessa, kun se loppupeleissä tarkoittaa veroprosentin nostamista ja täten ”hyöty” jää hyvin minimaaliseksi? Muistan tuon ainakin toimistotyö ajoilta, kun kuukausipalkan noustua satasilla, oli se hyöty käytännössä melkeinpä plus miinus nolla eikä oikein motivoivaa… Toinen asia on yrittäjyys, joka herättää itsessäni ristiriitaisia tunteita. Edelleenkään en siis ole perustanut omaa toiminimeä, koska epäilen sen rahallista kannattavuutta. Pienyrittäjillä on Suomessa vaikeaa – näin olen kuullut aivan liikaa ja liian usein. Tällä hetkellä laskutankin kevytyrittäjänä sekä freelancer -verokortilla, enkä toistaiseksi ole halunnut siirtyä tästä yhtään hankalampaan vaihtoehtoon. Tämä tyyli tuntuu huomattavasti mutkattomammalta ja esimerkiksi kevytyrittäjänä laskuttamisessa on se plussapuoli että jos asiakas ei maksa, en joudu itse hoitamaan tuota likaista osuutta vaan laskutuspalvelu hoitaa sen minun puolestani.

Se mikä on riittävästi palkkaa, on tosiaan paljon kiinni meistä itsestä ja elämäntyylistämme – ehkä myös tottumuksista? Toinen pärjää vähemmällä kuin toinen ja paljon tässä on kyse myös niistä opituista tavoista käyttää rahaa. Lapset tuovat menoihin oman eränsä ja ymmärrän, että esimerkiksi yksinhuoltajat ovat tiukilla. Jollekin se pari tonnia kuukaudessa on tosiaan paljon, kun taas toiselle se ei riitä edes niihin perus menoihin.

Saatteko te mielestänne riittävästi palkkaa? Ja millainen summa on idylli tulo kuukaudessa?

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Kulutuspäiväkirja viime viikolta

Energistä viikon alkua! Tänään puhutaan jälleen rahasta tai oikeastaan siitä, mihin raha minun yhden hengen taloudessa kuluu. Pidin teille koko viime viikon ajan kulutuspäiväkirjaa ja kirjasin ylös menoja – niin pieniä kuin suuriakin. Tämä on aina yhtä mielenkiintoista ja vaikka kuinka eilen ajattelin, että tällä viikolla ei ole kyllä kauheasti tullut mihinkään kulutettua, oli loppusumma silti siihen nähden yllättävän suuri. Pienistäkin ostoista muodostuu herkästi suurempi kokonaisuus, kun niitä vaan tekee riittävän usein…

Ohessa siis kulutuspäiväkirjani viikon ajalta, maanantaista sunnuntaihin.

MAANANTAI 13.8.

Alepa 12,70 €, ruokaostokset jossa mukana mm. pussillinen avokadoja, soijajogurttia, pari kauralakritsipatukkaa, wc-paperia, omenoita…

TIISTAI 14.8.

KUUMA -kahvila 16 €, all day breakfast -annos joka piti sisällään ihanan avokadoleivän, kahvia, smoothien kulhossa sekä tuorepuristetun mehun. Tämä oli päivän ”lounas”, jonka nautin työnteon lomassa…

KESKIVIIKKO 15.8.

Roots Helsinki 5 €, töiden ohessa banaanileipä herkullisilla täytteillä.

TORSTAI 16.8.

Alepa 10,60 €, pienet ostot joissa mm. Oatlyn paprikalevitettä, soijajuomaa kahvia varten, GO ON -rahkaa sekä valmisruoka (!!). En ole tällä viikolla kerennyt kunnon ruokakauppaan ja kiireessä turvauduin tosiaan valmisruokaan…

Rajala 45 €, kameran kennonpuhdistus/huolto. Oli muuten ensimmäinen kerta ikinä koko sinä aikana, kun olen 6D:n omistanut. Eipä voikaan kuin kameraa kehua.

PERJANTAI 17.8.

Alepa 3,40 €, nappasin kiireessä pientä välipalaa eli raakapatukan ja jäätelön.

S-Market 25,11 €, suhteellisen kattavat ruokaostokset viikonlopuksi.

DeliBeri (K7) 7,50 €, lasillinen valkoviiniä terassilla.

K-Market 6,11 €, lähikaupasta Lohiloa, sitruunaa ja paprikaa.

LAUANTAI 18.8.

Ei ostoksia

SUNNUNTAI 19.8.

Taksi 15,20 €, matka illanvietosta taksilla kotiin.

Wolt 14,50, tilasin ruokaa kotiinkuljetuksella.

Yhteenveto:

Ravintoloissa syöminen/juominen: 43 €

Ruokakauppa: 57,92 €

Vaatteet & kosmetiikka: 0 €

Matkustus: 15,20 €

Muu ylimääräinen: 45 €

Yhteensä: 161,10€

Noin kokonaisuutena kun tarkastelen viime viikon kulutusta huomaan, että eniten rahaa on mennyt ruokaan. Viime viikolla tuli tilailtua Woltista ja syötyä ulkonakin muutamaan otteeseen. Tämä nyt ei sinällään ole mikään yllätys, vaikka kyllä nykyään pyrin tekemään ruokaa mahdollisimman paljon itse kotosalla. Viime viikko oli kuitenkin aika kiireinen, eli aikaa suunnitelmallisuudelle ei oikein ollut ja tämän vuoksi tein useampaan otteeseen pieniä ruokaostoksia yksien suurempien ostosten sijaan. Toisaalta mietin aina että ruoka on minulle asia, jossa viimeisenä pihistelen! Vaikka välttelisin päivittäisiä lounaita ulkona, kyllä haluan silti ravintoon panostaa. Minulle ruoka merkitsee niin paljon ja se on tosiaan yksi tärkein asia hyvinvoinninkin kannalta.

Viime viikolla en ostanut vaatteita saatikka kosmetiikkaa (jota ostan muuten työni vuoksi hyvin harvoin). Kuten päiväkirja paljastaa, mitään ylimääräisiä menoja ei oikeastaan ollut paitsi kameran kennon puhdistus sekä yksi taksimatka. Liikun taksilla todella harvoin ja tavallisesti baaristakin kotiin lähtiessä pyrin suuntaamaan busseille jos vaan mahdollista. Nyt meni kuitenkin sen verran myöhään, etten todellakaan siinä kohdin edes miettinyt otanko taksin vai en. Mutta kyllähän taksilla kulkeminen tulee kalliiksi, jos vaikka viikoittain sitä harrastaa… Käytänkin pääasiassa julkisia ja nyt olen muutaman viikon ajan tosiaan pyöräillyt. Kurkkasin muuten huvikseen viimeisimmän kulutuspäiväkirjan toukokuulta ja pientä vertailua tehdessäni huomasin, että rahaa meni muuten tuolloinkin hyvin lähelle saman verran (n. 170 €). Mitä ilmeisemmin tuo summa on tyypillinen viikkokulutukseni, jolloin siitä tulee kuukauden tasolla vähän vajaa 700 €. Mielestäni puhutaan aika kohtuullisesta summasta vaikka varmasti vähemmälläkin pärjäisi. Jos kuitenkin vertaan summaa vaikka aikaisempaan elämäntyyliini, on kehitystä tapahtunut paljon! Enkä siis ole missään kohtaa kuluneella viikollakaan elänyt tietoisesti ”pihistellen” eli yleinen kuluttamiseni on vaan muuttunut sitten muutaman vuoden takaisen.

Ehkä yritteliäs elämäntyyli vaikuttaa myös kulutuskäyttäytymiseen. Sitä ikään kuin jatkuvasti harkitsee rahankäyttöään enemmän koska joka kuukausi tienestit eivät ole identtiset. Toisaalta pihiksi en itseäni kutsuisi, eli kyllä käytän sinällään rahaa aika huolettomasti etten koskaan jätä vaikka menemättä jonnekin rahan vuoksi. En myöskään enää nykyään arvosta materiaa samalla tapaa kuin aikaisemmin arvostin, eli tässäkin mielessä rahaa tosiaan kuluu vähemmän jatkuvaan ostosten tekemiseen. Ehkä suurin rahanreikä laajemmassa mittakaavassa on matkustaminen – se vie kaikista eniten. Vaikka lennot ovatkin tänä päivänä suhteellisen edullisia, kyllä kokonaisuuteen reissuihin menee eniten…

Mitäs tuumaatte? Teittekö jotain havaintoja viime viikon kulutuksestani tai tiedättekö paljonko teillä kuluu rahaa viikoittain/kuukausitasolla?