Ruokailu Malediiveilla

Muutama teistä kyseli kommenttiboksin puolella, millaista ruokaa täällä Malediiveilla on tarjolla. Vaikka pidänkin teille parasta aikaa tarkempaa ruokapäiväkirjaa, ajattelin jakaa ajatuksiani ruokailuista ja siitä, miten olen itse omine ruokailutottumuksine pärjännyt resortissa, jossa tarjolla oleva ruoka on hyvinkin vaihtoehdoiltaan rajoittunutta. Täällä ei siis tunneta termejä laktoositon tai gluteeniton, vaan voit olla varma että eteen tuotava kahvimaito on jotain maidon ja kerman väliltä – samoin leipä kaikkea muuta kuin kaurasta valmistettua. Tokikaan en tiedä onnistuisiko rajoittuneempi ruokavalio jos siitä ilmoittaisi etukäteen mutta saanen epäillä. Myöskään ravintola vaihtoehtoja ei ole montaa ja suurin osa ihmisistä syökin täällä all inclusive ranneke kädessä. Meillä on puolihoito, jonka vuoksi syömme aina kattavan aamiaisen resortin seisovasta pöydästä, iltapäivisin jotain pientä (Suomesta mukaan otettuja raakapatukoita, aamiaiselta mukana tuotuja hedelmiä tms.) tai vaihtoehtoisesti ravintolassa päivällisen ja illalla jälleen resortin ravintolan seisovasta pöydästä illallisen.

Se mikä on jälleen kerran täällä tullut todettua, vatsani voi erittäin hyvin vaikka syön aivan kaikkea. On se kumma kun joka ikinen kerta reissuilla tämä sama yhtälö toteutuu ja jopa kermajäätelöä kykenen syömään ilman vastan väänteitä! Myös vehnäpasta meni muutama päivä takaperin ilman mitään oikkuja vaikka etukäteen Iinekselle mainitsinkin, että saas nähdä mitä tapahtuu. Tämä on sinällään hyvin erikoista, sillä joka ikinen kerta lomalta palattuani olen kokeillut vastaavaa Suomessa ja ei vaan toimi. Toki valintani täällä ovat ehkä automaattisesti sellaisia etten vuosien tottumuksesta valitse seisovasta pöydästä maitorahkaa tai tumminta mahdollista leipää, jonka vuoksi ne maito- ja viljamäärät saattavat sinällään jäädä aika vähäisiksikin. Tästä huolimatta on tullut kyllä mietittyä, että mikä ihme tämän eroavaisuuden aiheuttaa? Onko todella kyse vaan siitä, että täällä syö harvemmin ja kuormittaa aineenvaihduntaansa vähemmän tai kenties on niin rentoutunut, että vatsakin niin sanotusti relaa mielen mukana? Koska itse olen tosiaan stressivatsainen ja reagoin vahvasti tunnetiloihin, ehkä tämä loman rauhallinen tunnelma vaan aikaan saa sen, että vatsanikin on ikään kuin jossain hellässä syleilyssä täällä ollessani?

Jos jotain tosiaan Malediivien ruoasta ja siitä, mitä täällä tarjoillaan niin haluan muistuttaa, että majoitumme tosiaan resortissa – saarella joka on rakennettu turisteille. Täällä ei asu paikallisia kuin hotellin henkilökunnan verran jonka vuoksi kulttuuri ei ole niin vahvasti malediivilainen eikä täällä aisti sellaista paikallista henkeä niin hyvin kuin vaikka Malediivien pääkaupungissa Màlessa ehkä aistisi. Syömme resortin ravintoloissa, eli täällä on tarjolla niin iltalialaista kuin japanilaistakin ruokaa. Seisovasta pöydästä puolestaan löytyy vaikka jos mitä mutta intialainen vivahde on hyvin vahvasti läsnä. Ruoissa käytetään paljon mausteita ja chiliä lisätään omelettiinkin oikein reilulla kädellä. Sanoisin siis, että mitä todennäköisimmin intialainen ruoka on se Malediivien ruokakulttuurin kehto mutta turisteille suunnatussa hotellissa kun asumme, niin onhan täältä pakko muutakin saada. Se mikä itseni kuitenkin yllätti, on ettei täällä ole juurikaan tarjolla pientä snackia, eli vaikka jotain supermarkettia josta saisi ostettua kuivattuja hedelmiä, patukoita tai muuta vastaavaa, vaan ainut resortin pieni kauppa on sellainen, jossa myydään pääasiassa karkkeja sekä sipsejä joiden ohesta löytyy yksi ainut terveellisempi vaihtoehto eli pähkinä-kuivahedelmäsekoitus, mikä sekin aika korkealla hintalapulla varusteltu. Jos siis matkustat resorttiin puolihoidolla, varaa Suomesta mukaan jotain pientä välipalaa tai varaudu siihen, että iltapäivällä on pakko käydä syömässä edes jonkinlainen välipala – eli toisin sanoen ruoka-annos saaren ravintoloissa.

Uskoisin, että useammissakin resorteissa pyritään siihen, että mahdollisimman moni ostaisi täyshoidon. Siksi tarjolla on nihkeästi pientä naposteltavaa myyviä paikkoja, joten tämä tosiaan kannattaa huomioida tänne matkatessa. Toki eri asia lienee sitten suuremmat saaret, jotka eivät ole resorttien omistuksessa. Toisaalta kyse on aika pienestä haitasta mutta tällaiselle välipaloihin tottuneelle pidemmät ruokailuvälit ovat välillä aiheuttaneet ehkä hieman totuttelua. Onneksi saatavilla on sentään niitä arvokkaita pähkinöitä ja varasin matkalaukkuun raakapatukoita viikon jokaiselle päivälle. Ylipäänsä ruoka on myöskin ollut hyvää vaikka noin yleisesti ottaen en ole laisinkaan buffet-ihminen. Seisova pöytä ei ole itselleni mitenkään unelmien täyttymys sillä syön silti saman verran, oli mahdollisuus tankata itsensä ähkyyn tai ei. Täällä se oli vaan käytännöllisin ja edullisin vaihtoehto. Upgreidaaminen all inclusiveen olisi muuten maksanut meidän resortissa n. 50 dollaria päivältä mikä on omasta mielestäni aivan järkyttävä hinta!

Tarkempia ruokailujani voitte sitten tutkailla loppuviikosta ruokapäiväkirjasta, jonka blogiini jaan. Täällä on muuten tänään aivan järkyttävän kuuma ja täysin pilvetön päivä, joten vieläkään en ole klo. 14.15 mennessä syönyt mitään sitten aamiaisen. Kuumuus verottaa todella paljon ruokahalua, mikä on tullut hyvin konkreettisesti huomattua… Vedestä piti vielä sanoa, että se maksaa ravintoloista ostettuna 1,60 € 1,5 litran pullo. Tosin ainakin meidän resortissa huoneen hintaan kuuluu useampi lasipullo vettä päivässä. Tavallisesti sitä on annettu aamusiivouksen yhteydessä neljä pullollista, mikä ei luonnollisestikaan riitä. Emme kuitenkaan ole täällä ostelleet vettä yhtään, vaan olemme keittäneet hanavettä vedenkeittimellä ja pullottaneet sitä mukaa lasipulloihin, kun ne tyhjenevät. En tiedä harrastaako moni tuota ulkomailla mutta aivan loistava keksintö varsinkin tällaisessa paikassa, jossa veden hinta on oikeasti aika tuntuva!

Onko joku muu huomannut vastaavaa, että Suomessa paikoitellen oikutteleva vatsa saattaakin olla lomalla täysin oireeton? Tai jos heräsi kysymyksiä liittyen ruokailemiseen täällä malediiveilla niin kyselkäähän ihmeessä, pyrin vastaamaan parhaani mukaan!

 

Helppo aamiaisresepti: kookoskaurapuuro

Säännöllisin väliajoin pyrin muuttamaan aamiaistottumuksiani jotta en söisi aina niitä samoja banaanipannukakkuja tai tuorepuuroja. Pyrin kehittelemään erilaisia variaatioita ja löytämään uusia suosikkeja, joiden voimin aloittaa päivä. Ei sitä turhaan sanota, että vaihtelu virkistää – ja tuohan pätee myös aamiaisiin! Viime päivät onkin menty uudella ja erilaisella suosikilla, nimittäin pehmeällä kookoskaurapuurolla, jonka makuun olen enemmän kuin ihastunut.

Kookospuuro on paitsi nopea ja helppo valmistaa, myös erittäin herkullinen. Herkullisen maun lisäksi puuro on tavalliseen kaurajuomaan tai veteen keitettyä tuhdimpaa, koska reseptissä on käytetty täysrasvaista kookosmaitoa. Mielestäni tuhti kookosmaito sopii puuroon loistavasti etenkin niinä aamuina, kun edessä on pitkä työpäivä tai olet lähdössä vaikka pitkälle juoksulenkille. Täyttävyyttä enemmän korostaisin kuitenkin makua, joka on yksinkertaisesti aivan ihana! Rehellisyyden nimissä yhtä herkullista puuroa saa kyllä hakemalla hakea vaikka minäkin olen monet reseptit kokeillut. Toisaalta enpä ihmettele miksi pidän tästä, koska olenhan todellinen kookoksen ystävä.

PEHMEÄ KOOKOSKAURAPUURO (GL, M)

  • 200 ml kookosmaitoa (Kara kookosmaito)
  • 1 tl kookosöljyä
  • 1,5 dl luomu kaurahiutaleita 
  • Ripaus luomu vaniljajauhetta
  • 1 banaani
  • 1/2 dl kaurajuomaa
  • 1,5 tl agavea
  • 1/2 tl kanelia
  • Ripaus laadukasta suolaa

Lisukkeet:

  • 1/2 banaani
  • Kookoshiutaleita/lastuja
  • Pellavansiemeniä
  • Maapähkinävoita/cashewtahnaa

Kuumennetaan kookosmaito kattilassa miedolla lämmöllä, jonka jälkeen joukkoon lisätään suola, kaneli, vaniljajauhe, kookosöljy sekä agavesiirappi. Sekoitellaan ja lisätään joukkoon vielä kaurahiutaleet sekä kaurajuoma. Kaurajuoma ei ole pakollinen mutta itse lisäsin sitä sen vuoksi jotta puuro ei olisi niin paksua. Siivutetaan banaani ja ripotellaan banaanit puuron joukkoon. Kun kaikki aineosat ovat puuron seassa, sitten vaan sekoitellaan puulastalla ja keitellään miedolla lämpötilalla. Itse tykkään keitellä puurot aina hitaasti haudutellen, eli pidän oikeastaan poikkeuksetta lämmöt todella miedoilla tehoilla. Kun puuro tuntuu koostumukseltaan sopivalta, annetaan sen jäädä vielä sammutetulle liedelle hetkeksi kannen alle muhimaan.

Koristellaan valmis puuro haluamillaan lisukkeilla. Itse lisäsin lisukkeeksi puolikkaan siivutetun banaanin, pellavansiemeniä, kookoshiutaleita sekä maapähkinävoita. Näillä puuroon saa tosiaan vielä lisää täyttävyyttä vaikka ei sillä, kyllähän tuo itsessäänkin jo aika tuhtia on!

Toivottavasti saatte reseptistä uutta inspiraatiota puurojen tekemiseen ja päädytte tätä ihanan pehmeää kookospuuroa kokeilemaan!

Oikein ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!