Säästäminen & kulutushysteria

Oletko koskaan miettinyt omaa kulutuskäyttäytymistäsi? Sitä kuinka paljon rahaa hupenee viikkotasolla ja ylipäänsä mihin se kaikki menee? Kirjoitin viime syksynä viikon ajalta ns. kulutuspäiväkirjaa, johon kirjasin kaikki menoni (postaus täällä). Tuon siivittämänä havahduin todella miettimään, mihin kaikkeen sitä rahaa oikeasti kuluukaan ja missä kaikessa voisin säästää.

Säästäminen

Tämä maailman aika on hyvin kulutushysteriaan kannustava. Joka puolella vihjaillaan kuinka tarvitset sitä tai tätä ja jos vaan kuljetkin kaduilla, et voi välttyä ostamiseen kannustavilta mainoksilta. Facebook tekee jatkuvasti kohdennettua mainontaa ja olemme somessakin jatkuvasti alttiina ärsykkeille. En oikeastaan yhtään ihmettele, että yhä useammat ovat rahavaikeuksissa elettyään yli varojensa. Tämä yhteiskunta on kuluttamiseen kannustava, joten mikään ihmehän tuo ei ole.

Toisaalta onhan se totta, että jos ihmiset eivät kuluttaisi, menisi monelta työ alta. Itsekin myyjänä työskennelleenä tiedän, kuinka tärkeää liiketoiminnalle on, että ihmiset ostavat. Ja ylipäänsä lähes missä tahansa työssä, oikeastaan kaikki on jonkun tuotteen tai palvelun myymistä – näin tämä yhteiskunta vaan pyörii. Tästä huolimatta mielestäni jokaisen olisi toisinaan hyvä miettiä omaa kuluttamistaan. Ostetaanko uusia vaatteita joka viikkoa ja jos ostetaan niin miksi näin? Kävelläänkö töihin joka aamu sen kahvilan kautta ja hassataan lähes neljä euroa kahviin, jonka voisi valmistaa myös kotona? Syödäänkö lounas poikkeuksetta ulkona? Totta kai nämä asiat ovat valintoja enkä sano, etteikö jokainen saisi tehdä rahoillaan mitä haluaa, mutta silti kehotan jokaista välillä miettimään onko oma kuluttaminen kohtuuden rajoissa. Onko asioita joiden suhteen voisi ehkä tehdä parempia valintoja?

Säästäminen

Perustelin omaa kuluttamistani aikaisemmin sillä, että en jaksa miettiä esimerkiksi viikon ruokia etukäteen ja olen luontaisesti spontaani shoppailija. Rakastan visuaalisuutta ja siksi kaipaan jatkuvasti kaikkea ihanaa ja uutta! Sain rahaa todella surkeasti säästöön eikä mikään ihme. Saatoin ostaa hetken mielijohteesta satojen eurojen laukun tai vaatekappaleen, joka ei sovi oikeastaan mihinkään aikaisempaan kokonaisuuteen. En miettinyt kuluttamistani juurikaan, sillä en ole joutunut missään kohtaa elämääni tilanteeseen ettei rahaa olisi. Olen elänyt jo vuosia ihan mukavasti ja kyennyt kivasti rahoittamaan kaikki menoni. Tähän on vaikuttanut tietysti se, että olen tehnyt töitä. Eikä mikään ole sinällään muuttunut muuta kuin, että nykyään olen silti huomattavasti harkitsevaisempi.

Tämä harkitsevaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin muuttunut pihiksi. Mietin tarkemmin mitä ostan enkä enää törsää hetken mielijohteesta kuten aikaisemmin, mutta pihistelemään en ole alkanut, enkä ala. Itselleni säästäminen on sitä, että säästetään menoissa, mutta ei kuitenkaan jätetä väliin sosiaalisia tilanteita sen takia, että ravintolassa kuluu rahaa tai kaupungilla tulisi ystävän seurana ostettua se kahvilakahvi. Säästämisessäkin on nimittäin se vaara, että rahaan tulee himo ja sitä aletaan oikeasti luopumaan jopa sosiaalisista tilanteista sen rahan takia. Tuossa kohtaa liikutaan mielestäni jo sellaisilla vesillä, että omaa suhtautumistaan rahaan on syytä miettiä kahteen kertaan. Se, että rahasta tulee hallitseva asia elämässä, on myös itsessään ongelma. Enkä oikeastaan tiedä kumpi on lopulta pahempi, kuluttaa tuhottomasti kuin säästää niin, että säästäminen hallitsee elämää sen jokaisella osa-alueella…

Säästäminen

Tällä hetkellä täällä tosiaan eletään hieman säästeliäämmin kuin aikaisemmin ja se näkyy mm. seuraavissa asioissa:

Ruokaostokset. Teen ne nykyään mieluiten suuremmista kaupoista ja keskitän ostoksiani. Lähimarketista haen ne tietyt jutut, jotka ovat siellä aina edullisemmat (Pirkan makeuttamaton soijajuoma, kaurajuoma, pakastemansikat…) mutta muuten satsaan suurempiin kertaostoksiin. En myöskään osta enää niin paljon luomua kuin jossain kohtaa ostin. En sitten tiedä onko tuo hyvä vai huono juttu, mutta olen alkanut hieman lepsumaan asian suhteen.

Kotona valmistetut lounaat. Syön nykyään suurimman osan viikosta kotona ja nautin siitä, että tiedän mitä syön! Edelleen kaksi päivää on se maksimi, että pystyn samaa ruokaa syömään, mutta jo sekin etten törsää ulkona lounaisiin montaa kertaa viikossa, on selvää säästöä. Pahimmillaan kulutin jopa 50 €/vko ulkona syötyihin lounaisiin, mikä on mielestäni aivan liikaa…

Shoppailu. Toki välillä eksyn shoppailemaan mutta nykyään harvemmin. En oikeastaan ehdoin tahdoin lähde kaupungille pyörimään, sillä tiedän ne houkutukset… Toisaalta taas katson paljon kriittisemmin kaikkea nykyään kuin aikaisemmin. Jos Zarasta löytyi ennen aina jotain, nykyään löydän vain harvoin jotain itselleni mielekästä. Uusi suosikkini on UFF, josta tekee parhaimmillaan ihan mielettömän hyviä löytöjä! Myös vintage-liikkeet ovat sellaisia, joissa poikkean ja joiden valikoima kiinnostaa. Ylipäänsä kierrätettyä tavaraa ostan nykyään mieluummin kuin täysin uutta.

Yleinen säästeliäisyys. Tämä pätee oikeastaan kaikkeen ostokäyttäytymiseen, eli ei vaan tule enää törsättyä juttuihin samalla tavalla. Jos nälkä iskee kaupungilla, en osta ensimmäisenä lähes kolmen euron raakapatukkaa, vaan ennemmin vaikka alle euron banaanin. Katson ylipäänsä hieman enemmän hintoja ja pyrin välttämään kaikenlaisten heräteostojen tekemistä. En myöskään tee ostoja surullisella mielellä tai hae shoppailusta tyydytystä erilaisiin tunnetiloihin. Tylsyyteenkään ei kannata verkkokauppoja selailla, vaan lähteä vaikka ulos lenkkeilemään!

Olen sitä mieltä, että jokaisen olisi hyvä välillä tarkastella kuluttamistaan. Ihan sama ovatko tulosi kuinka suuret tai onko sinulla tarvetta siihen, sillä mielestäni taloudellisuus on pelkästään fiksun ihmisen ele. Vaikka rahaa olisi kuinka paljon on mielestäni tyhmyyttä törsätä sitä menemään ihan vaan huolettomasti. Jos muistetaan myös se, että materia ei todellakaan tee loppupeleissä meistä onnellisia ja sellainen jatkuva tavaran ostaminen on ainoastaan keinotekoista onnea. Itse ainakin huomaan, kuinka paljon onnellisempi olen, mitä vähemmän tavaraa omistan.

Rakastan selkeää ja puolityhjää vaatekaappiani, sillä sieltä löytää helpommin kaiken. En halua kotiini turhaa rojua lojumaan nurkkiin ja kosmetiikka ostostenkin suhteen olen nykyään harkitsevampi. En välitä bloginkaan kautta saadusta turhasta tavarasta, vaan mieluummin jätän vastaanottamatta sellaiset asiat, joita en tarvitse – olivat ne ilmaisia tai eivät. Seesteinen, siisti ja vähäinen tavaramäärä vaikuttaa mielestäni myös yleiseen mielialaan. Se rauhoittaa ja tekee omalla tavallaan onnellisemmaksi.

Tuleeko teidän elettyä nykyään säästäväisemmin kuin aikaisemmin? Oletteko huomanneet säästäväisyyden tuomia plussia elämässänne?