Syksy ja elämäni inventaario

Nyt kun syyskuu lähenee, uskallan puhua syksystä. Itse asiassa nyt sen ääneen lausuminen tuntuu hyvältä ja jopa helpottavalta. Vaikka olen kesän lapsi, olen aina pitänyt myös kesän jälkeisestä ajasta ja sen tuomista muutoksista. Itselleni syksy on aina uuden alku ja tuo mukanaan ripauksen rauhaa – sen toisen puolen, jota kaksosena kaipaan. Pimeät syksyiset illat, vesisateet, terveelliset elämäntavat ja viikonloput, jolloin ei tarvitse tuntea huono omaatuntoa siitä, kun jää kotiin. Joka syksy teen elämässäni myös jonkinlaista inventaariota ja laitan asioita tärkeysjärjestykseen. Syksy on elämässäni pysähdyksen paikka. Hetki, jolloin käyn läpi sitä, missä olen ja mihin haluan mennä. Tyypillisesti syksyyn myös päättyy jotain vanhaa, joka antaa sijaa uudelle.

Vuosi sitten tähän aikaan olin juuri palannut kuukauden mittaiselta Aasian matkalta ja annoin uuden mahdollisuuden ihmissuhteelle, jossa näin suuren potentiaalin. Taipaleeni yrittäjänä oli vasta käynnistynyt ja moni asia tuntui loksahtelevan paikoilleen. Oli hyvä, energinen ja odottava fiilis. Paljon on tapahtunut vuodessa ja myös jotain täysin odottamatonta. Viime kevät oli rankka ja vaikutti ainakin minuun vahvasti. Yksin vietetyt viikot kotona saivat ahdistumaan ja ovat takautuvasti aiheuttaneet erilaisia fiiliksiä. Yksi näistä tuntemuksista on ollut se, kuinka nyt pitää mennä ja tehdä kuin viimeistä päivää, sillä ei voi tietää, koska kaikki taas loppuu. Kun aikaisemmin minulla oli aina reissuja sun muuta tulossa, nykyään niitä ei voi samalla tapaa enää suunnitella. On ollut pakko opetella elämään hetkessä ja vaikka se ei periaatteessa persoonalleni ongelmallista ole, kyllä kunnollisten lomasuunnitelmien puuttuminen aiheuttaa ristiriitaisia fiiliksiä. Olen oivaltanut myös sen, miten paljon kaipaan matkustamista. Tiedän, matkustaminen on itsekästä, mutta kaipaan sitä silti.

Tämä syksy tuleekin olemaan erilainen verrattuna mihinkään aikaisempaan. Toisaalta samaan aikaan haluan pitää kiinni rutiineista, jotka ovat liittyneet elämäni syksyihin. Näitä ovat juuri oman elämän inventaario ja se, että punnitsen, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mihin haluan käyttää energiani ja millaisten ihmisten kanssa aikaani viettää? Toisaalta eipä näitä kysymyksiä tarvitse liioin edes kysellä, sillä tiedän varsin hyvin. Välillä kuitenkin unohdan ja kuvittelen toisin. Tästä syystä asioiden kohtaaminen on tärkeää. Joskus se kuitenkin pelottaa ja on helpompi jatkaa eteenpäin ilman radikaaleja muutoksia – sulkea silmät ja kuvitella toisin. Se jos mikään ei kuitenkaan kannata, sillä se minkä taakseen jättää, sen edestä löytää.

Omassa elämässä ne parhaat päätökset ovat olleet niitä, joissa olen muuttanut asioita radikaalisti. Esimerkkeinä turvallisesta kokopäivätyöstä luopuminen, ja täydellinen pesäero ihmissuhteeseen, joka teki minusta onnettoman. Nuo päätökset ovat olleet vaikeita ja osittain elämäni raskaimpia, mutta lopulta ne ovat olleet askel johonkin uuteen. Tänä syksynä haluan miettiä elämääni jälleen kokonaisuutena ja listata plussat sekä miinukset allekkain. Olen myös haaveillut uudelleen terapian aloittamisesta, sillä olen oivaltanut, miten paljon taustallani on asioita, jotka edelleen alitajuisesti vaikuttavat. Levottomuus on elämässäni edelleen jatkuvasti läsnä ja koen, etten vaan löydä rauhaa kuin hetkellisesti. Tuntuisi puhdistavalle luoda pohjaa jollekin uudelle ja rakentaa itseä uudelleen. Mikä olisikaan parempi ajankohta siihen kuin syksy – uuden alku ja muutosten tuulet?

Veikkaan, ettei tällainen inventaario ole kenellekään meistä pahitteeksi. Nyt onkin oiva sauma luoda itseä uudelleen ja järjestellä elämäänsä sellaiseksi, millaista haluaa sen olevan. Jos on hukassa, on aika löytää kotiin. Jos taas elämä upean mallikasta, voit olla tyytyväinen – olet siellä, missä sinun kuuluukin olla.

Tervetuloa syyskuu ja syksy, olen valmis.