9 vinkkiä kotona työskentelyyn

Teen hyvin paljon kotoa käsin töitä. Välillä tämä toki vaihtelee ja jonain viikkoina on enemmän treffejä kollegoiden kanssa keskustassa, blogitilaisuuksia tai muita tapaamisia. Iso osa teksteistäni kuitenkin syntyy kotiolosuhteissa, sillä koen, että keskittymiskykyni on täällä paras mahdollinen. Tiedän kuinka moni tätä ihmettelee mutta minulle kyseinen tyyli sopii. Kahviloissa kun on aina taustahälyä, jonka vuoksi kykenen siellä oikeastaan vaan kuvien muokkaamiseen ja sähköposteihin vastaamiseen. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin rauhaa ja sitä, että kuulee omat ajatuksensa.

Siitä huolimatta että pidän kotia kivana ympäristönä työskennellä, on se vaatinut minultakin tietynlaista harjoittelua. Veikkaan että moni etänä työskennellyt tietää, miten kotona saattaa helposti lipsua pesemään pyykkiä, tiskaamaan ja siivoamaan vaikka tulisi keskittyä niihin töihin. Osa myöskin nauttii siitä, että saa päivittäin laittautua ns. työkuntoon ja tämän myötä pääsee ikään kuin sellaiseen työmoodiin. Itse taas rakastan sitä, ettei minun tarvitse tehdä päivittäin noita asioita. Voin herättyäni viettää aikaa sängyssä läppäri sylissä, laittaa kahvin valumaan kun sille tuntuu ja olla vaikka täysin räjähtäneenä maanantain ratoksi. Toki säännöllisesti on mukavaa juosta myös blogitilaisuuksissa tai kuvailla kollegojen kanssa mutta noin pääasiallisesti pidän kotia oikein mieluisana työskentely-ympäristönä. Itseäni ei edes oikeastaan haittaa sekään ettei työkavereita ole jatkuvasti siinä muutaman metrin päässä. Olen kuitenkin päivittäin yhteydessä kollegoihin, eli saan kyllä heiltä apua jos jokin asia mietityttää tai painaa töiden saralla. Nykyään on onneksi WhatsApp ja muut somekanavat, joita pitkin yhteys on helppo muodostaa.

Kuten mainittu, kotona työskentely vaatii kuitenkin opettelua. Jotta etätyö on tehokasta, vaatii se meiltä tiettyjä asioita. Itse uskon että kaikkeen voi oppia – niin kotona, avokonttorissa kuin kahvilassakin työskentelyyn. Mikä keneltäkin vaatii harjoittelua, on meistä itsestämme kiinni ja paljonhan näihin juttuihin vaikuttaa myös oma persoonallisuus. Tänään haluankin jakaa teille ne minun vinkit tehokkaaseen kotityöskentelyyn. Miten saada enemmän irti kotikonttorissa työskentelystä ja miten kotona on mahdollista virittäytyä työmoodiin?

Suunnitelmallisuus

Kotona työskenteleminen vaatii suunnitelmallisuutta ja uskokaa tai älkää, tämä on minulle yksi vaikeimmista kohdista! En ole koskaan ollut sellainen listojen ystävä tai noin muutenkaan ihminen, joka tekisi valmiit suunnitelmat aina seuraavalle työpäivälle. Tyylini työskennellä on luontaisesti vähän sellainen boheemi ja luova, enkä oikein pidä liiallisesta suunnitelmallisuudesta. Tästä huolimatta olen väkisin joutunut harjoittelemaan listojen tekoa koska olen huomannut, miten positiivinen vaikutus niillä on työhöni. Teenkin vähintään kerran viikossa listan, johon kirjaan ylös kaikki viikon aikana hoidettavat asiat ja postausideat sekä pientä jaottelua sen suhteen, mikä päivä julkaisen mitäkin. Tämä auttaa työskentelyn jäsentelyssä ja kykenen helpommin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.

Järjestelmällisyys

Suunnitelmallisuuden lisäksi työssään on hyvä olla järjestelmällinen. Pahinta onkin tehdä vähän sieltä ja sitten taas täältä ilman mitään selkeää linjausta. Pyrin ainakin itse jaottelemaan työni siten, että kirjoitan tekstin kerralla loppuun ja sitten muokkaan siihen kuvat. En myöskään vastaile sähköposteihin puolen tunnin välein, vaan pyrin hoitamaan ne yhdellä kertaa päivän aikana. Itselleni tällainen tyyli sopii ja olen huomattavasti tehokkaampi jos teen asian kerrallaan enkä hypi monen jutun välillä. Multitaskaaminen tuottaa siis tässä kohtaa pelkästään harmia ja aiheuttaa omaan työhön sekavuutta. Kaikille sama tyyli ei tietenkään sovi mutta näin täällä!

Pienet breikit

Tauottaminen on todella tärkeää etenkin silloin, kun työskennellään sisäolosuhteissa ja tietokoneella. Oma työrytmini menee kotipäivinä kutakuinkin niin, että teen töitä tiiviisti noin 9-14 välillä, jonka jälkeen tulee ns. ähky. Tuossa kohtaa lähden tyypillisesti joko salille, lenkille tai kauppaan hakemaan esimerkiksi kuvausrekvisiittaa. Jo ihan pienikin tauko auttaa aivoja virkistäytymään ja sitten kykenen jälleen jatkamaan. Olettekin varmaan huomanneet, että tyypillisesti postaukseni tulee ulos klo. 12-14 välillä ja se johtuu nimenomaan tästä rytmityksestä. Tauon jälkeen jatkan aina hommia ja loppupäivän teen töitä vähän sen mukaan, mitä ohjelmaa on muuten luvassa.

Työhuoneen tuulettaminen

Oli kesä tai talvi, asuntoa/työhuonetta kannattaa tuulettaa jotta työskentelystä tulee jotain. Huono huoneilma alkaa väsyttämään ja tällöin tulee aivan varmasti se toimistotyöläisen iltapäivän väsymys, vaikka olisitkin ihan vaan kotitoimistossa. Itse vältän kahvin kittaamista pitkin päivää ja juonkin hyvin harvoin iltapäiväkahvit. Sen sijaan pyrin juomaan paljon vettä ja keitän päivän mittaan ainakin pari kupillista vihreää teetä. Nesteytys on se mikä pitää aivot virkeänä!

Työaikojen noudattaminen

Tämä on itselleni hyvin hankalaa mutta pyrin jatkuvasti siihen, että tekisin töitä viikot ja viikonloppuisin voisin pitää blogivapaita päiviä. Minulla ei ole työaikoja mutta tässäkin pyrin siihen etten tosiaan puurtaisi aamusta iltaan, vaan ihan oikeasti antaisin myös vapaa-ajalle tilaa. Kun töitä tekee kotoa käsin, on työaikojen noudattaminen kyllä paikoitellen haasteellista. Ainakaan oma työni ei ole sellaista jonka voi jättää milloin tahansa, vaan se kulkee ikään kuin jatkuvasti mukana. Kuuleman mukaan ihminen kykenee tehokkaaseen työskentelyyn 7,5 tuntia päivästä, joten tuota olisi hyvä noudattaa myös kotiolosuhteissa.

Ärsykkeiden deletoiminen

Ärsykkeet on hyvä pitää minimissä jotta työskentelystä tulee jotain. Työpöytä kannattaa pitää yksinkertaisena ja siistinä tavaroista, jonka lisäksi somen käyttöä kannattaa välttää silloin kun tulisi keskittyä johonkin tärkeään. Itse laitan puhelimen usein aina tunniksi kerrallaan äänettömälle ja pidän myös Facebookin ikkunat koneelta kiinni. Nytkin puhelin on näyttö pöytään päin ja tosiaan kaikki somekanavat työni ulkopuolelta suljettuna. Tämä vaikuttaa aivan käsittämättömän paljon työskentelyn tehokkuuteen, joten suosittelen!

Ergonomiasta huolehtiminen

Eli ei sitä sängyssä koneen kanssa makoilua kovin usein, vaan mieluiten pöydän äärellä työskentelyä. Itse kirjoitan pääasiallisesti pöydän ääressä ja pyrin istumaan satulatuolilla. Satulatuolilla ryhti nimittäin pysyy paremmin kunnossa ja ylipäänsä asento on optimaalisempi koska tuolia pystyy säätämään. Tiedän että pitäisi olla suurempi näyttö ja vielä hiirikin mutta ehkä jossain kohtaa. Nuo ovat nimittäin roikkuneet hankintalistalla jo aika pitkään mutta jostain syystä kuitenkin jääneet aina sinne listan häntäpäähän… Myös venyttely muuten kuuluu työpäiviini ja välillä nostan koneen sellaisen kenkälaatikon (jep!!) päälle ja kirjoitan seisaaltaan.

Tavoitteet

Jos minulla ei ole tavoitteita työni suhteen, olen huomattavasti vähemmän tuottelias. Huomaan että omalla kohdallani sellainen tavoitteiden asettaminen toimii ja esimerkiksi jos päätän aamulla että tänään laitan viiteen paikkaan myyntikirjeen, minä myös teen sen. Jos taas aloitan päivän niin etten aseta mitään tavoitteita vaan teen vähän sitä tai tätä, en myöskään aikaan saa yhtä paljon asioita. Tällainen tyyli vaatii itsekuria ja sitä on vaan pakko opetella jos haluaa kotoa käsin työskennellä.

Kuuntele itseäsi

Kaikille ei tosiaan toimi sama tyyli työskennellä ja olla tuottelias. Joku ei saa kotona mitään aikaan kun toinen taas on kotona parhaimmillaan. Kannattaa siis kuunnella itseään ja sitä, mikä on se juuri minulle tehokkain ja parhain tapa työskennellä. Jos sinulla on mahdollisuus etäillä mutta koti ei vaan toimi sinulle ympäristöksi, niin mene joka aamu kahvilaan tai esimerkiksi rakenna kotiin työpiste, joka on ikään kuin erillään muusta asunnosta. Myös työajoissa kannattaa kuunnella itseään. Jotkut ovat tuotteliaita kuudelta aamulla, kun taas toisille illalla/yöllä työskentely on kaikista toimivinta. Tärkeintä on mielestäni löytää se itselleen parhaiten sopiva tyyli, sillä silloin saat kaikista eniten työstäsi irti!

Pakko sanoa, että tässä reilun vuoden aikana on oppinut kyllä hurjasti omaehtoisesta työskentelytavasta ja siitä, mitä se minulta vaatii. Kun on ikään kuin itse itsensä pomo, on se niin hyvä kuin paikoitellen myös huonokin asia. Noin pääasiallisesti minun on kuitenkin todettava, että hankalaa olisi enää mennä vieraalle kahdeksasta neljään työhön. Ehkä vuorotyötä voisin vielä tehdäkin mutta sellainen totaalinen sitovuus, että tulisi olla joka päivä se tietty aika jossain ”kiinni”, tuntuu hyvin kaukaiselta. Mutta toisaalta, koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Elämä vie ja ja tuo välillä eteen myös uusia haasteita ja mielikin voi aina muuttua!

Olisi mielenkiintoista kuulla pitääkö moni muu kotona työskentelystä, vai olenko ainut?

Ihanan energistä työpäivää jokaiselle!

Työni plussat ja miinukset

Kirjoitin viime vuoden marraskuussa postauksen työtilanteestani ja avasin teille sitä, mitä teen työkseni. Bloggaaminen on nykyään siis päätyöni vaikka siinä rinnalla onkin alaan liittyviä projekteja niin säännöllisenä tulonlähteenä kuin sitten myös kausittaisena ns. freelancer tulona. Sanon kuitenkin aina olevani bloggaaja koska jos lähdetään laskemaan työtunteja viikkotasolla, vie blogini huomattavasti eniten siitä. Ihan vasta tuli tosiaan vuosi täyteen siitä kun vähän vahingossa päädyin tähän tilanteeseen ja vuosi on nyt harjoiteltu hyvin pitkälti omaehtoista työskentelytapaa. Työssäni on niin plussia kuin miinuksiakin – kuten jokaisessa työssä. Tänään ajattelinkin listata teille ne konkreettiset plussat ja miinukset, ne asiat jotka ovat työssäni parasta ja jotka taas saavat näkemään punaista.

TYÖNI PLUSSAT:

Vapaus – Ehdottomasti yksi parhaista puolista työssäni on se, että saan itse aikatauluttaa kaiken. Toki joka viikko on sovittuja tapaamisia ja tilaisuuksia joissa käyn mutta pääasiallisesti kuitenkin se työn tekeminen tapahtuu hyvin omaehtoisesti. Voin herätä aamulla kahdeksalta kirjoittamaan tai kirjoittaa kahteen yöllä – minä olen itseni pomo ja päätän. Minulla on myöskin vapaus lähteä koska tahansa matkalle, nukkua maanantaina luvattoman pitkään ja pitää lounastauko vaikka kolmelta.

Luovuus – Vaikka työhöni kuuluu myös rutiineja ja niitä nihkeämpiäkin osuuksia niin pääasiallisesti työni on luovaa. Rakastan kirjoittamista ja valokuvaamista. Myös kuvien muokkaaminen on itse asiassa sekin omanlaistaan vapaata itsensä toteuttamista vaikka valitettavan usein se rutiinilla meneekin. Luova työ on täysin juttuni enkä kykenisi enää tekemään esimerkiksi toimistotyötä jossa jokainen päivä menee sillä samalla kaavalla.

Mahdollisuus vaikuttaa – Vaikka blogissani on osittain kevyttä ja merkityksetöntä hömppääkin joka tuskin vaikuttaa ihmisiin muutoin kuin ehkä viihdyttävästi bussimatkoilla, niin tämä on kanava, jonka kautta pystyn myös vaikuttamaan. Pystyn siis työni kautta tuomaan esiin jopa vaikeitakin asioita, sellaisia joista toivoisin itse enemmän puhuttavan. Tuo on todella mieletöntä ja ehdottomasti yksi parhaista jutuista työssäni!

Itsenäisyys – Olen aina ollut enemmän yksilösuorittaja kuin tiimipelaaja. Tykkään työskennellä yksin ja omassa rauhassa – tehdä ikään kuin omaa juttuani. Tässä työssä tämäkin puoli toteutuu niin pitkälle kuin vaan haluan. Vaikka kollegoitakin on mukava tavata ja käydä yhdessä kuvaamassa, niin kyllä se kaikista isoin osuus työssäni tapahtuu yksin hiljaisuudessa.

Työni liikkuvuus – Voin tehdä työni kotoa käsin, rannalta, kahviloista tai vaikka toiselta puolelta maapalloa. Ainoa ehto on wifi ja se nykyään löytyykin melkeinpä jokaisesta kolkasta. Työni siis kulkee mukanani paikasta toiseen eikä se ole sidoksissa toimistoon tai työaikoihin.

Säännöllinen palaute – Harvassa työssä saa niin paljon palautetta kuin tässä työssä saa! Vaikka palaute ei olisikaan aina positiivista niin se on kuitenkin palautetta, jonka merkitys on tärkeä. Moni tekee työtä vuosikausia saamatta minkäänlaista kiitosta tekemästään mutta itse koen saavani sitä teiltä hyvinkin usein. Palaute aina tsemppaa tai saa pohtimaan oman työn laatua.

Upeat ihmiset – Vaikka työni on pitkälti itsenäistä ja minun vastuullani, tapaan työssäni kuitenkin jatkuvasti uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Tämä on ehdottomasti plussapuoli, sillä missään aikaisemmassa työssäni en ole kohdannut näin paljon uusia tyyppejä ja joutunut samalla asettamaan itseäni myös pienoiselle epämukavuusalueelle. Bloggaajana toimin persoonana eli minuna itsenäni – aikaisemmilla työpaikoilla minulla on ollut aina se työminä.

Teen sitä mistä pidän – Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä se, että saan todella tehdä sitä, mistä pidän. Olen tehnyt elämässäni jos jonkinlaista työtä mutta kyllästynyt aina kaikkeen tekemääni. En ole oikein koskaan löytänyt sitä alaani ennen kuin blogin myötä. Kirjoittaminen ja valokuvaaminen ovat tällä hetkellä minulle niitä mieluisimpia juttuja ja työssäni ne molemmat yhdistyvät mukavalla tavalla! Jatkoa ajatellen olen funtsinut kouluttautumista juurikin näiltä osa-alueilta. Valokuvausta teen blogin ulkopuolellakin mutta myös kirjoittaminen ikään kuin blogista erillään kiehtoo.

TYÖNI MIINUKSET:

Epäsäännölliset tulot – Joka kuukausi tilille ei siis ilmesty sitä samaa summaa rahaa, vaan palkan suuruus vaihtelee. Tähän vaikuttaa hyvin pitkälti se kuinka aktiivinen olen itse myyjänä ollut tai miten paljon saan portaalin kautta yhteistöitä. On kuukausia että tilille tulee useammasta kaupallisesta kampanjasta palkkiot mutta sitten myös kuukausia, että rahaa tulee vähemmän. Minulla on myös tuloja blogin ulkopuolelta mutta blogini tulovirta on kuitenkin se kaikista suurin. Tällainen freelancer elämä vaatii ehdottomasti tietynlaista luonnetta, eli pitää kyetä elämään paikoitellen myös pienessä epävarmuudessa.

Palkallisia vuosilomia ei ole – Ikinä en siis voi lähteä palkalliselle lomalle ilman että teen kaiken valmiiksi tai teen töitä lomaltakin. Periaatteessahan siis saan palkkaa kyllä loma-ajaltakin koska blogi ei koskaan mene ”kiinni” mutta ymmärtänette mitä tarkoitan. Myöskään palkallisia sairaspäiviä sanan varsinaisessa muodossa ei ole, eli kipeänäkin kirjoitetaan mutta onneksi sängystä käsin sentään.

Olet töissä melkein aina – Työni on hyvin sitovaa eli vapaa-ajan ja työn raja on kovin häilyvä. Välillä teen kyllä sellaisia irtiottoja kuten talvella useamman kerran Leville, että ajastan kaiken ja olen muutaman päivän totaalisessa somelakossa. Tuollainen tekee niin hyvää koska muuten olen jatkuvasti työssäni kiinni – sitä miettii alituiseen seuraavien päivien postauksia ja ideoi tulevaa. Teen töitä muutenkin oikeastaan aina kun olen kotona. Nytkin kello lähenee kahtatoista illalla ja edelleen kirjoitan…

Yksinäisyys – Välillä tämä työ on kyllä hyvin yksinäistä vaikka yksin työskentelystä sinällään pidänkin. Kun tekee omaa juttuaan ja on ns. sen oman työnsä herra, ei periaatteessa ole toista joka ymmärtäisi sinua täysin samalla tavalla. Toki kollegat ovat tälläkin alalla rikkaus, sillä heiltä saat vertaistukea mutta loppupeleissä somekanavasi ovat kuitenkin sinun vastuullasi ja niiden sisältö sinun harteillasi. Joskus bloggaaminen on siis aika yksinäistä puuhaa.

Rajojen asettaminen – Pidänkö viikonloput vapaana vai teenkö töitä viikonloppuisinkin? Noudatanko jonkinlaisia työaikoja vai teenkö töitä aamusta yöhön? Rajat tulee asettaa itse ja se on ollut minulle paikoitellen hankalaa. Välillä tehokkuuteni kärsii kun uppoudun johonkin juttuun liian pitkäksi aikaa tai stressaannun, kun olen jättänyt jonkun homman viime tippaan. Minulla on siis ollut välillä hankaluuksia ns. johtaa itseäni, eli toimia hyvin tehokkaasti tietyssä ajassa tai asettaa rajat töiden sekä vapaa-ajan välille. Vaikka omalla tavallaan onkin ihanaa olla itse itsensä pomo niin vaatii tuo kuitenkin sitä tietynlaista asennetta ja sen opettelua.

Ennakkoluulot – Bloggaaminen ja sosiaaliseen mediaan liittyvät työt tuntuvat olevan edelleen jonkinlainen tabu. Vaikka ammatikseen bloggaavia on nykyään jo useampia, silti se herättää niin monessa ennakkoluuloja. Itse ainakin kohtaan säännöllisesti epäilyksiä siihen liittyen, että teenkö mitään. Minulla oletetaan olevan rutkasti vapaa-aikaa vaikka eihän se todellakaan niin mene! Jotta voin pitää vapaapäivän vaatii se sen että teen kaiken edellisenä päivänä valmiiksi. Blogiin ei myöskään vaan ”räpsitä kuvia” ja kirjoiteta muutamaa riviä tekstiä – ei ainakaan minun blogiini. Blogi on ihan oikeasti todellinen aikasyöppö!

On muuten aika valaisevaa välillä pysähtyä miettimään oman työnsä plussia ja miinuksia. Omassani ehdottomasti plussapuolet kumoavat ne miinukset, jonka vuoksi koenkin tekeväni oikeita juttuja. Jos miinuksia alkaa olla enemmän kuin plussia kannattaa todella pysähtyä miettimään tekeekö varmasti niitä asioita, jotka kokee omikseen? Itsekin lukuisia kertoja työpaikkaa ja muutaman kerran jopa alaakin vaihtaneena en voi sanoa kuin että kannattaa kuunnella sydäntään.

Ihanaa työpäivää juuri sinulle!