Ulkoiset ominaisuudet joista itsessäni pidän

Ystäväni ja blogikollegani Iines kirjoitteli muutama päivä sitten ulkonäköpaineista ja siitä, mistä pitää itsessään ja etenkin ulkonäössään eniten. Tuon tekstin luettuani päädyin minäkin pohtimaan niitä ominaisuuksia, joista ulkonäössäni pidän. Nykyään noita miettii oikeastaan harvemmin, koska sisäisten ominaisuuksien merkitys on iän myötä korostunut. Sitä katsoo ennemmin niitä muidenkin ihmisten henkisiä ja syvempiä ominaisuuksia kuin tuijottaa pelkkää ulkokuorta. Hieman tähän liittyen on muuten pakko mainita, että ladattuani Tinderin muutama päivä sitten olen ollut jopa hieman järkyttynyt, miten ulkonäkökeskeinen tuo sovellus on. Tai en tiedä mitä odotin mutta se, että tuo sovellus perustuu täysin ulkonäön perusteella tehtävään valintaan, on kyllä aika raadollista. Ne ihmiset joihin kenties ihastuisi tosielämässä, tulee swaipattua Tinderissä vasemmalle koska joku aivan naurettava ulkonäköseikka saattaa kuvissa häiritä.

Ehkä joku kerta Tinderistä lisää mutta nyt varsinaiseen aiheeseen eli ulkonäköön. Olen varmasti maininnut täällä muutamaankin otteeseen etten todellakaan ole aina ollut sinut ulkonäköni kanssa. Vaikka olenkin sinällään saanut koko ikäni huomiota ulkonäöstäni, en ole kuitenkaan kokenut itseäni riittäväksi. Riittämättömyyden tunne on tietyllä tapaa kalvanut minua koko elämäni ajan ja vaikka tämähän on pitkälti henkisen puolen ”haava”, heijastuu se herkästi myös ulkonäköön. Nuorempana esimerkiksi jos joku arvosteli ulkonäköäni, loukkaannuin siitä syvästi ja nuo sanat jäivät ahdistavina takaraivooni. Jos kommentti tuli vieläpä minulle läheiseltä ihmiseltä ja vaikka se olisikin huumorilla heitetty, koin siitä todella pahaa mieltä. Nykyään tilanne on siinä mielessä eri, että ulkoisen olemuksen haukkumisella minua on vaikea loukata. Jos haluaa iskeä oikein syvälle, niin sitten lokaa kannattaa heittää jostain vallan muusta. Luulen, että tämä lienee sitä henkistä kasvua jonka myötä ulkonäön merkitys on vaan pienentynyt elämässäni. Kun on kohdannut suurempia vaikeuksia, sitä on saanut ikään kuin uudenlaista perspektiiviä katsoa asioita eri näkökantilta. Se, ettei näytäkään täydelliseltä tai ole täydellinen, on yksinkertaisesti inhimillistä. Ulkonäkö on loppupeleissä asia jonka varaan itsetuntoa ei kannata rakentaa tai muuten ollaan todella heikoilla jäillä.

Vaikka ulkonäköön ei keskittäisikään energiaansa tai kiinnittäisi mitenkään erityisen paljon huomiota, on mielestäni mukava kehua muiden ulkonäköä tai todeta itselleen, että näytänpä tänään hyvältä. Ulkonäkö on kuitenkin yksi osa meitä ja se, että ihminen kokee ulkonäkönsä edes jokseenkin miellyttäväksi vaikuttaa aika moneenkin asiaan. Jos peilikuvaansa vihaa, aiheuttaa se aivan varmasti negatiivisuutta myös muille elämän osa-alueille. Siksi olen ehdottomasti sitä mieltä, että itsestään kannattaa pitää huolta myös ulkoisesti. Minä olen ainakin huomannut, että niinä päivinä kun on huono olo kehossa, heijastuu se myös kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Olen tuolloin huomattavasti hermostuneempi kuin niinä päivinä, joina oloni on kokonaisuudessaan balanssissa. Sen, että huolehtii ulkonäöstäänkin ei myöskään tarvitse tarkoittaa sitä, että on jotenkin erityisen pinnallinen tai ulkonäkökeskeinen ihminen.

Koska tosiaan pysähdyin minäkin miettimään, mitkä ovat minussa niitä ominaisuuksia joista pidän, päätin listata ne teille. Osa tuli kuin apteekin hyllyltä mutta loppupäästä jouduin jo vähän mietiskelemään.

Hiukset – Ei välttämättä tule kenellekään yllätyksenä mutta tykkään todella paljon hiuksistani. Vaikka ne ovatkin välillä hieman oikukkaat ja kasvavat liian nopeasti, ovat ne aika tavalla suomalaisten tyypillisistä hiuksista poikkeavat. Tukkaani ei myöskään tarvitse muotoilla jotta se näyttää hyvältä vaan se on sitä  jo suoraan sängystä herätessä.

Iho – Tämäkin oli helppo, sillä iho on yksi parhaista ulkoisista puolistani. En ole koskaan kärsinyt suuremmista iho-ongelmista (ainoana lyhytaikainen POD) ja useamman kosmetologin suusta kuultuna, kasvojeni iho on kuulemma kuin lapsen iho ja harvinaisen hyvä. Myös vartaloni iho on todella pehmeä ja silkkinen, jossa on hyvä luontainen kosteustasapaino.

Nenä – Nenästäni olen myöskin aina pitänyt. Se on sellainen sirohko ja huomaamaton, eikä ole koskaan aiheuttanut mitään komplekseja.

Solisluut – Pidän solisluistani ja siitä, että ne korostuvat etenkin tietynlaisissa avarissa paidoissa. Off shoulder paidat ovatkin suosikkejani, sillä ne tuovat solisluut nätisti esiin.

Hoikka ruumiinrakenne – Olen lapsesta saakka ollut hoikkarakenteinen enkä koskaan kärsinyt painon suhteen ongelmista. Tämä lienee asia joka saattaa tässä vuosien saatossa muuttua mutta vielä näin kolmekymppisenäkin voin kyllä aika reippaasti todeta, etten liho herkästi.

Vatsa – Pidän vatsastani, olen oikeastaan aina pitänyt. Vaikka minulla ei ole mitään massiivisia vatsalihaksia niin vatsani on silti ihan kivassa kunnossa eikä siihen oikeastaan keräänny rasvakerrokset tai pöhötykset.

Sivuprofiili – Vaikka kasvojeni eri puoliskoissa on erilaiset sivuprofiilit, pidän niistä molemmista – toinen on pehmeämpi ja toinen taas graafisempi puoli. Oikeastaan tuon vuoksi minulle onkin luontevampaa olla profiili edellä kuvissa kuin katsoa suoraan kameraan.

Hymy ja hampaat – Hymy on ollut aina yksi valttikorteistani ja samoin hampaat. Ei ehkä uskoisi mutta lapsena minulla oli todella paljon hammasongelmia ja suussani onkin ollut jos minkälaista rautaa. Edelleen alahampaat ovat hieman vinksallaan mutta eipä tuo nyt oikeastaan häiritse, kun niitä ei juurikaan näy edes puhuessa.

Tähän loppuun on vielä mainita yhdestä asiasta, nimittäin siitä kuinka tänä päivänä arvostan kymmenen kertaa enemmän jos ihminen kehuu jotain sisäistä ominaisuuttani kuin ulkonäköäni. En itse asiassa nykyään edes kaipaa ulkonäköön liittyvää positiivista kommentointia, sillä koen sen jotenkin niin paljon vähäpätöisemmäksi. Tai ehkä tämäkin on siihen kehujaan sidonnaista? Jos se kommentti tulee itselleen rakkaalta ihmiseltä, siihen suhtautuu eri tavoin kuin tuntemattomalta saatuun huomioon. Toisaalta veikkaan, että monelle on helpompi kommentoida ihmisten ulkonäköä kuin sisäisiä ominaisuuksia. On helpompi kehua kauniita hiuksia kuin kaunista luonnetta.

En tiedä herättääkö aihe teissä mitään ajatuksia mutta halusin nyt kuitenkin kirjoittaa omia mietteitäni aiheen tiimoilta. Samalla haluan kehottaa myös sinua miettimään, mistä itsessäsi pidät eniten – niin ulkonäössä kuin luoteessakin. Itseään ja ominaisuuksiaan tulee harvemmin kehuttua, joten sellainen hyvien asioiden nostaminen ei ole mielestäni koskaan pahasta.

Oikein rentouttavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Pysy kunnossa ja nauti elämästä – 9 VINKKIÄNI

Minulta kysellään säännöllisin väliajoin ulkomuodostani ja siitä, miten pysyn kunnossa kuitenkin elämästä nauttien. Kuinka paljon liikun ja miten syön pysyäkseni hoikkana sekä hyväkuntoisena? Pakko ihan rehellisyyden nimissä tähän alkuun sanoa, että takana on ehkä surkein treenikesä vuosiin. Olen kyllä juossut ja välillä käynyt salillakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin aikoihin. Reiluun kuukauteen minulla ei ole ollut salikorttia ollenkaan. Olen myös käyttänyt alkoholia lähestulkoon joka viikonloppu koko kesän ajan, mikä näin jälkeen päin ajateltuna jopa hieman kauhistuttaa. Toisaalta tämä kesä oli minun ensimmäinen ns. virallinen sinkkukesä, josta otin kaiken irti ja pakko sanoa, että vaikka kosteaa onkin ollut, on ollut myös aivan mielettömän hauskoja reissuja! On käyty viikonloppureissulla Hangossa, Kotkassa, juhlittu useita kertoja Hernesaaressa, merellä ja Santorinillakin asti. En vaihtaisi mitään pois – paitsi no ehkä pari kauheaa kankkusta…

Vaikka elämässä on tosiaan välillä tällaisia treenirintaman suhteen hiljaisempia ajanjaksoja, tiedän aina, että tulen palaamaan siihen tyypillisempään treenirytmiini jossain kohtaa. Liikunta on minulla veressä eikä sen uudelleen aloittaminen tunnu koskaan vaikealta. Tavallaan välillä on ihan hauskakin nähdä, miltä kroppa tuntuu, kun ei käy salilla ja muuttuuko se mihin suuntaan. Vaikka olen kolmekymppinen, on pakko sanoa, että yllättävän hyvin sitä pysyy kunnossa vaikka eläisi kuten olen koko kesän elänyt – erityisen rennosti. Tärkein juttu on ollut kuitenkin ehkä se, että ravintopuoli on kunnossa. Jos olisin syönyt koko kesän vaan roskaa, en varmasti näyttäisi tältä. Vaikka välillä olisikin ns. epäterveellisempiä ajanjaksoja ja liikuntakin vähemmällä, voi terveellisen viikkoruokailun avulla pitää itsensä silti kunnossa.

Jos en nyt kuitenkaan enää tuosta kesästä sillä nyt on jo ryhdistäydytty, mutta haluan jakaa yleisesti ottaen teille ne vinkkini, joiden avulla pysyn kunnossa mutta samaan aikaan voin elää rennomminkin. Rennolla elämällä tarkoitan siis sitä elämää, jota tavallisesti elän. Eli treenaan viikoittain mutta en mitenkään orjallisesti, herkuttelen myös niillä sokerisillakin herkuilla, käyn välillä ulkona ja nautin viiniä, syön ravintoloissa enkä todellakaan aina salaattia, sekä suhtaudun tähän kaikkeen vieläpä rennolla otteella.

Syön terveellisesti

Kuten jo tuossa yllä mainitsin, ruokavaliolla on suuren suuri merkitys. Itse noudatan sellaista kaavaa, että pyrin syömään arjessani terveellisesti ja viikonloppuisin otan sitten rennommin (olisiko tämä kutakuinkin 80/20 % tyyli – säännöistä en halua puhua). Jos herkuttelen viikolla, herkuttelen terveellisemmillä herkuilla enkä osta kotiin esimerkiksi suklaapatukoita kesken työviikon. En kuitenkaan ole nimennyt yhtä herkkupäivää mutta toki sitä luontaisesti jotenkin mieltää sen herkuttelun ennemminkin viikonloppuihin kuin viikkoon. Tämä rento tyyli on toiminut minulla kaikki viime vuodet ja sitä tulen jatkossakin vaalimaan.

En laske kaloreita

Uskon, että tällä tyylillä syön sen verran, että tulen kylläiseksi enkä oikeasti syö liian vähän tai liian paljon. Inhoan ajatusta siitä, että ruoka tulisi punnita tai sen sisältöä muutenkaan laskea – mitä jos annoksen jälkeen jääkin nälkä? Etkö voi ottaa lisää jos kalorit ovat täynnä? Se, mitä kuitenkin teen on, että pyrin miettimään päivän ruokavaliota kokonaisuutena. Lähinnä siis siten, että syön niin proteiinin lähteitä kuin hiilihydraattejakin ja pyrin muistamaan myös hyvät rasvat. Syön erilaisia asioita enkä esimerkiksi jatkuvasti pelkkää leipää tai kananmunia. Jaan ruokia tiettyihin kohtiin päivää vähän sen mukaan, mikä sopii omalle keholleni. Itselleni sopii esimerkiksi parhaiten proteiinipitoinen aamiainen, kun taas hiilarit päivään/iltapäivään tai alkuiltaan. Itselleni on myös tärkeää se, että syön erilaista lämmintä ruokaa lähestulkoon päivittäin. Jaksan syödä terveellisesti, kun ruokavaliossani on vaihtelua!

Juon vettä – en limsoja tai valmismehuja

En tosiaan juo juuri koskaan arkena mitään muuta kuin vettä. Toki välillä puristan itse mehua mutta en kuitenkaan mitenkään säännöllisesti. En osta valmis mehuja kuin krapulassa, tai ylipäänsä lipitä limsoja enkä muutakaan ns. turhaa. Olen aina ajatellut, että sokerin juominen on maailman turhinta ja sitähän esimerkiksi valmis mehuissa on vaikka kuinka paljon. En myöskään juo viikolla rentouttavia iltaviinejä tai käytä alkoholia muutenkaan kuin sosiaalisissa tilanteissa ja nekin tavallisesti osuvat nimenomaan viikonlopuille jos jonnekin.

Syön ravintoni mahdollisimman puhtaana

Tällä tarkoitan sitä, että ostan aina mahdollisimman puhtaita aineosia ja vältän valmis sekoituksia. Esimerkiksi maustettua jogurttia en osta enää nykyään juuri koskaan vaan ostan esim. maustamatonta GO ON -soijarahkaa, johon sitten lisään marjat sun muut joukkoon. Myös leivän päälliset ostan hyvin askeettisina eli ei mitään erikoisuuksia, vaan ihan vaan simppelit jutut. Ruokaakin laitan hyvin puhtain aineosin, jolloin tiedän, mitä syön. Myös ravintoloissa viikolla syödessäni valitsen useimmiten aika puhdasta ruokaa ihan vaan jo automaattisesti. En käytä myöskään turhia salaatin kastikkeita sillä rakastan oliiviöljyä sekä balsamikoa. Toisaalta nämä mieltymykseni johtuvat varmaan siitä, että rakastan raikasta ja puhdasta ruokaa. Suurin osa esimerkiksi valmisruoista ällöttää minua enkä ole todellakaan mikään tirisevän rasvan ystävä. Tokikaan sataprosenttisesti tätä kohtaa ei voi koskaan noudattaa mutta pyrkimys on ainakin siihen, että söisin mahdollisimman puhdasta ravintoa.

Liikun säännöllisesti

Vaikka välillä liikun rennommin, harvoin minulla on esimerkiksi kahta viikkoa niin etten tekisi yhtään treeniä. Kesälläkin olen kuitenkin juossut viikolla enkä täysin jättänyt urheilua. Liikunta on itselleni sellainen automaatio, sisään rakennettu juttu jota ilman ehkä pärjään mutta jota ilman en halua pärjätä. Saan treenaamisesta energiaa ja voimaa arkeen. Välillä on toki kausia ettei ole niin paljon motivaatiota mutta, kun on liikkunut koko elämänsä olisi sitä aika outoa lopettaa liikunta kokonaan. Liikunta on ehdottomasti myös yksi seikka joka saa vartaloni näyttämään siltä, miltä se näyttää. Turhaan sitä kieltämään, kyllä liikunnalla on merkitystä myös ulkoiseen olemukseen ja sen kunnossa pysymiseen.

En ajattele mustavalkoisesti

Tämä on todella tärkeä juttu jos haluaa pysyä kunnossa koko loppuelämänsä eikä vaan aina kerta toisensa jälkeen repsahdella ja sitten taas palata ruotuun. On turha kieltää itseltään esimerkiksi herkutteleminen, sillä se on normaali osa elämää. Ihmisen kuuluu saada nauttia välillä herkuista ja jopa niistä  makeimmistakin sokerisista jos niikseen haluaa. Olenkin sitä mieltä, että kaikki lakot vaan kiihdyttävät himoja, joten mieluiten opettelee pikkuhiljaa tavan elää tasapainossa, eikä kiellä itseltään mitään. Tämä siis pätee mielestäni kaikkeen elämässä ja toimii omalla kohdallani parhaiten. Toki näissä ruokajutuissa ongelma saattaa usein olla myös korvien välissä, eli siihen ei oikeastaan auta omat päätökset vaan terapia asian suhteen. Usein syömiseen liittyvät ongelmat, kun saattavat johtua aivan muusta kuin ruoasta mutta ne ilmenevät vaan ruoan kautta.

En käy puntarilla

Vaa`an tuijottaminen on mielestäni turhaa. Vaatteet ovat oikeasti paras mittari kertomaan, missä mennään ja jos esimerkiksi farkkujen vyötärö alkaa salakavalasti kiristämään, kiinnitän ruokavaliooni huomiota. Toki mietin myös sitä voiko tuo kiristys johtua esimerkiksi PMS -oireista tai viikonlopun herkuttelusta, eli mitään paniikkia tuollainen pieni puristus ei ainakaan itsessäni aiheuta. En kuitenkaan koskaan ajattele niin, että no ostanpas nyt sitten uudet suuremmat farkut, vaan kyllä minä kiinnitän sitten siihen ruokavaliooni huomiota ja palautan sen avulla kroppani entisiin mittoihin. Olen itse asiassa mahtunut saman kokoisiin vaatteisiin koko aikuisikäni ja niin ajattelin mahtua jatkossakin.

Olen oivaltanut fyysisyyden ja henkisyyden yhteyden

Mietin itseäni aina kokonaisuutena. Kun tiedän, miten paljon liikunta vaikuttaa mieleeni ja terveellinen ruokavalio hyvinvointiini, pyrin sitä tyyliä vaalimaan. Toisaalta tarvitsen välillä myös niitä viinilasillisia, ja hauskanpitoa pysyäkseni kasassa. Mielestäni jokaisen ihmisen tulisi hakea elämäänsä sitä tasapainoa, mikä on itselleen sopiva tapa olla, liikkua, tehdä töitä, juhlia, harrastaa… Oikeastaan kaikessa sen kokonaisbalanssin löytäminen auttaa mielestäni myös pitämään oman suhteen vartaloonsa kunnossa. On nimittäin todella pitkälti kiinni mielestämme kuinka näemme itsemme. Minä olen onnellinen siitä, että näen itseni nykyään eri tavoin kuin nuorempana näin. Katson itseäni armollisemmin ja vaikeampinakin ajanjaksoina suhtaudun kehooni ymmärtävästi. Aina ei ole voimia treenata täysillä ja se on ihan okei. Itse asiassa itselleni ei edes oikein sovi sellainen verenmaku suussa treenaaminen, vaan nautin enemmän miellyttävästä liikunnasta. Tämä on se minun tieni, jonka olen löytänyt – mikä on sinun tiesi?

Syön AINA aamiaisen

En ikinä koskaan ohita aamiaista, sillä se on mielestäni päivän tärkein ateria. Aamiainen käynnistää päivän ja aineenvaihdunnan. Kun syö aamiaisen, syö mielestäni myös fiksummin koko tulevan päivän ajan. Ja ylipäänsä aamiaisen myötä aivotoiminta alkaa rullaamaan ja keho käynnistyy. Olen muutenkin aamupala ihminen eli rakastan hurjasti erilaisia buffet aamiaisia ja kaikkea sitä raikasta, mitä niissä tarjoillaan. Toki tykkään panostaa aamiaiseen ihan kotonakin, eli se on kyllä heittämällä päivän ateria, johon panostan aina kaikista eniten. Uskon aamiaisen voimaan ja siihen, että ihmisten jotka nauttivat aamupalan on helpompi pysyä pidemmällä aikavälillä kunnossa.

Näitä vinkkejä noudattamalla pysyn tosiaan kunnossa ja samaan aikaan voin nautiskella elämästä sekä suhtautua siihen rennolla otteella. En ota kehoani liian vakavasti ja nimenomaan tuon oppiminen on tehnyt elämästä huomattavasti helpompaa! Kun tässä maailmassa on tosiaan paljon muutakin kuin ne treenit, terveellinen ruokavalio ja ruodussa pysyminen.

Oikein hyvinvoivaa sunnuntaita jokaisella ja jos teillä heräsi kysymyksiä, ajatuksia tai omakohtaisia lisävinkkejä, niin kaikenlainen keskustelu kommenttiboksissa on enemmän kuin tervetullutta! :)