Pysy kunnossa ja nauti elämästä – 9 VINKKIÄNI

Minulta kysellään säännöllisin väliajoin ulkomuodostani ja siitä, miten pysyn kunnossa kuitenkin elämästä nauttien. Kuinka paljon liikun ja miten syön pysyäkseni hoikkana sekä hyväkuntoisena? Pakko ihan rehellisyyden nimissä tähän alkuun sanoa, että takana on ehkä surkein treenikesä vuosiin. Olen kyllä juossut ja välillä käynyt salillakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin aikoihin. Reiluun kuukauteen minulla ei ole ollut salikorttia ollenkaan. Olen myös käyttänyt alkoholia lähestulkoon joka viikonloppu koko kesän ajan, mikä näin jälkeen päin ajateltuna jopa hieman kauhistuttaa. Toisaalta tämä kesä oli minun ensimmäinen ns. virallinen sinkkukesä, josta otin kaiken irti ja pakko sanoa, että vaikka kosteaa onkin ollut, on ollut myös aivan mielettömän hauskoja reissuja! On käyty viikonloppureissulla Hangossa, Kotkassa, juhlittu useita kertoja Hernesaaressa, merellä ja Santorinillakin asti. En vaihtaisi mitään pois – paitsi no ehkä pari kauheaa kankkusta…

Vaikka elämässä on tosiaan välillä tällaisia treenirintaman suhteen hiljaisempia ajanjaksoja, tiedän aina, että tulen palaamaan siihen tyypillisempään treenirytmiini jossain kohtaa. Liikunta on minulla veressä eikä sen uudelleen aloittaminen tunnu koskaan vaikealta. Tavallaan välillä on ihan hauskakin nähdä, miltä kroppa tuntuu, kun ei käy salilla ja muuttuuko se mihin suuntaan. Vaikka olen kolmekymppinen, on pakko sanoa, että yllättävän hyvin sitä pysyy kunnossa vaikka eläisi kuten olen koko kesän elänyt – erityisen rennosti. Tärkein juttu on ollut kuitenkin ehkä se, että ravintopuoli on kunnossa. Jos olisin syönyt koko kesän vaan roskaa, en varmasti näyttäisi tältä. Vaikka välillä olisikin ns. epäterveellisempiä ajanjaksoja ja liikuntakin vähemmällä, voi terveellisen viikkoruokailun avulla pitää itsensä silti kunnossa.

Jos en nyt kuitenkaan enää tuosta kesästä sillä nyt on jo ryhdistäydytty, mutta haluan jakaa yleisesti ottaen teille ne vinkkini, joiden avulla pysyn kunnossa mutta samaan aikaan voin elää rennomminkin. Rennolla elämällä tarkoitan siis sitä elämää, jota tavallisesti elän. Eli treenaan viikoittain mutta en mitenkään orjallisesti, herkuttelen myös niillä sokerisillakin herkuilla, käyn välillä ulkona ja nautin viiniä, syön ravintoloissa enkä todellakaan aina salaattia, sekä suhtaudun tähän kaikkeen vieläpä rennolla otteella.

Syön terveellisesti

Kuten jo tuossa yllä mainitsin, ruokavaliolla on suuren suuri merkitys. Itse noudatan sellaista kaavaa, että pyrin syömään arjessani terveellisesti ja viikonloppuisin otan sitten rennommin (olisiko tämä kutakuinkin 80/20 % tyyli – säännöistä en halua puhua). Jos herkuttelen viikolla, herkuttelen terveellisemmillä herkuilla enkä osta kotiin esimerkiksi suklaapatukoita kesken työviikon. En kuitenkaan ole nimennyt yhtä herkkupäivää mutta toki sitä luontaisesti jotenkin mieltää sen herkuttelun ennemminkin viikonloppuihin kuin viikkoon. Tämä rento tyyli on toiminut minulla kaikki viime vuodet ja sitä tulen jatkossakin vaalimaan.

En laske kaloreita

Uskon, että tällä tyylillä syön sen verran, että tulen kylläiseksi enkä oikeasti syö liian vähän tai liian paljon. Inhoan ajatusta siitä, että ruoka tulisi punnita tai sen sisältöä muutenkaan laskea – mitä jos annoksen jälkeen jääkin nälkä? Etkö voi ottaa lisää jos kalorit ovat täynnä? Se, mitä kuitenkin teen on, että pyrin miettimään päivän ruokavaliota kokonaisuutena. Lähinnä siis siten, että syön niin proteiinin lähteitä kuin hiilihydraattejakin ja pyrin muistamaan myös hyvät rasvat. Syön erilaisia asioita enkä esimerkiksi jatkuvasti pelkkää leipää tai kananmunia. Jaan ruokia tiettyihin kohtiin päivää vähän sen mukaan, mikä sopii omalle keholleni. Itselleni sopii esimerkiksi parhaiten proteiinipitoinen aamiainen, kun taas hiilarit päivään/iltapäivään tai alkuiltaan. Itselleni on myös tärkeää se, että syön erilaista lämmintä ruokaa lähestulkoon päivittäin. Jaksan syödä terveellisesti, kun ruokavaliossani on vaihtelua!

Juon vettä – en limsoja tai valmismehuja

En tosiaan juo juuri koskaan arkena mitään muuta kuin vettä. Toki välillä puristan itse mehua mutta en kuitenkaan mitenkään säännöllisesti. En osta valmis mehuja kuin krapulassa, tai ylipäänsä lipitä limsoja enkä muutakaan ns. turhaa. Olen aina ajatellut, että sokerin juominen on maailman turhinta ja sitähän esimerkiksi valmis mehuissa on vaikka kuinka paljon. En myöskään juo viikolla rentouttavia iltaviinejä tai käytä alkoholia muutenkaan kuin sosiaalisissa tilanteissa ja nekin tavallisesti osuvat nimenomaan viikonlopuille jos jonnekin.

Syön ravintoni mahdollisimman puhtaana

Tällä tarkoitan sitä, että ostan aina mahdollisimman puhtaita aineosia ja vältän valmis sekoituksia. Esimerkiksi maustettua jogurttia en osta enää nykyään juuri koskaan vaan ostan esim. maustamatonta GO ON -soijarahkaa, johon sitten lisään marjat sun muut joukkoon. Myös leivän päälliset ostan hyvin askeettisina eli ei mitään erikoisuuksia, vaan ihan vaan simppelit jutut. Ruokaakin laitan hyvin puhtain aineosin, jolloin tiedän, mitä syön. Myös ravintoloissa viikolla syödessäni valitsen useimmiten aika puhdasta ruokaa ihan vaan jo automaattisesti. En käytä myöskään turhia salaatin kastikkeita sillä rakastan oliiviöljyä sekä balsamikoa. Toisaalta nämä mieltymykseni johtuvat varmaan siitä, että rakastan raikasta ja puhdasta ruokaa. Suurin osa esimerkiksi valmisruoista ällöttää minua enkä ole todellakaan mikään tirisevän rasvan ystävä. Tokikaan sataprosenttisesti tätä kohtaa ei voi koskaan noudattaa mutta pyrkimys on ainakin siihen, että söisin mahdollisimman puhdasta ravintoa.

Liikun säännöllisesti

Vaikka välillä liikun rennommin, harvoin minulla on esimerkiksi kahta viikkoa niin etten tekisi yhtään treeniä. Kesälläkin olen kuitenkin juossut viikolla enkä täysin jättänyt urheilua. Liikunta on itselleni sellainen automaatio, sisään rakennettu juttu jota ilman ehkä pärjään mutta jota ilman en halua pärjätä. Saan treenaamisesta energiaa ja voimaa arkeen. Välillä on toki kausia ettei ole niin paljon motivaatiota mutta, kun on liikkunut koko elämänsä olisi sitä aika outoa lopettaa liikunta kokonaan. Liikunta on ehdottomasti myös yksi seikka joka saa vartaloni näyttämään siltä, miltä se näyttää. Turhaan sitä kieltämään, kyllä liikunnalla on merkitystä myös ulkoiseen olemukseen ja sen kunnossa pysymiseen.

En ajattele mustavalkoisesti

Tämä on todella tärkeä juttu jos haluaa pysyä kunnossa koko loppuelämänsä eikä vaan aina kerta toisensa jälkeen repsahdella ja sitten taas palata ruotuun. On turha kieltää itseltään esimerkiksi herkutteleminen, sillä se on normaali osa elämää. Ihmisen kuuluu saada nauttia välillä herkuista ja jopa niistä  makeimmistakin sokerisista jos niikseen haluaa. Olenkin sitä mieltä, että kaikki lakot vaan kiihdyttävät himoja, joten mieluiten opettelee pikkuhiljaa tavan elää tasapainossa, eikä kiellä itseltään mitään. Tämä siis pätee mielestäni kaikkeen elämässä ja toimii omalla kohdallani parhaiten. Toki näissä ruokajutuissa ongelma saattaa usein olla myös korvien välissä, eli siihen ei oikeastaan auta omat päätökset vaan terapia asian suhteen. Usein syömiseen liittyvät ongelmat, kun saattavat johtua aivan muusta kuin ruoasta mutta ne ilmenevät vaan ruoan kautta.

En käy puntarilla

Vaa`an tuijottaminen on mielestäni turhaa. Vaatteet ovat oikeasti paras mittari kertomaan, missä mennään ja jos esimerkiksi farkkujen vyötärö alkaa salakavalasti kiristämään, kiinnitän ruokavaliooni huomiota. Toki mietin myös sitä voiko tuo kiristys johtua esimerkiksi PMS -oireista tai viikonlopun herkuttelusta, eli mitään paniikkia tuollainen pieni puristus ei ainakaan itsessäni aiheuta. En kuitenkaan koskaan ajattele niin, että no ostanpas nyt sitten uudet suuremmat farkut, vaan kyllä minä kiinnitän sitten siihen ruokavaliooni huomiota ja palautan sen avulla kroppani entisiin mittoihin. Olen itse asiassa mahtunut saman kokoisiin vaatteisiin koko aikuisikäni ja niin ajattelin mahtua jatkossakin.

Olen oivaltanut fyysisyyden ja henkisyyden yhteyden

Mietin itseäni aina kokonaisuutena. Kun tiedän, miten paljon liikunta vaikuttaa mieleeni ja terveellinen ruokavalio hyvinvointiini, pyrin sitä tyyliä vaalimaan. Toisaalta tarvitsen välillä myös niitä viinilasillisia, ja hauskanpitoa pysyäkseni kasassa. Mielestäni jokaisen ihmisen tulisi hakea elämäänsä sitä tasapainoa, mikä on itselleen sopiva tapa olla, liikkua, tehdä töitä, juhlia, harrastaa… Oikeastaan kaikessa sen kokonaisbalanssin löytäminen auttaa mielestäni myös pitämään oman suhteen vartaloonsa kunnossa. On nimittäin todella pitkälti kiinni mielestämme kuinka näemme itsemme. Minä olen onnellinen siitä, että näen itseni nykyään eri tavoin kuin nuorempana näin. Katson itseäni armollisemmin ja vaikeampinakin ajanjaksoina suhtaudun kehooni ymmärtävästi. Aina ei ole voimia treenata täysillä ja se on ihan okei. Itse asiassa itselleni ei edes oikein sovi sellainen verenmaku suussa treenaaminen, vaan nautin enemmän miellyttävästä liikunnasta. Tämä on se minun tieni, jonka olen löytänyt – mikä on sinun tiesi?

Syön AINA aamiaisen

En ikinä koskaan ohita aamiaista, sillä se on mielestäni päivän tärkein ateria. Aamiainen käynnistää päivän ja aineenvaihdunnan. Kun syö aamiaisen, syö mielestäni myös fiksummin koko tulevan päivän ajan. Ja ylipäänsä aamiaisen myötä aivotoiminta alkaa rullaamaan ja keho käynnistyy. Olen muutenkin aamupala ihminen eli rakastan hurjasti erilaisia buffet aamiaisia ja kaikkea sitä raikasta, mitä niissä tarjoillaan. Toki tykkään panostaa aamiaiseen ihan kotonakin, eli se on kyllä heittämällä päivän ateria, johon panostan aina kaikista eniten. Uskon aamiaisen voimaan ja siihen, että ihmisten jotka nauttivat aamupalan on helpompi pysyä pidemmällä aikavälillä kunnossa.

Näitä vinkkejä noudattamalla pysyn tosiaan kunnossa ja samaan aikaan voin nautiskella elämästä sekä suhtautua siihen rennolla otteella. En ota kehoani liian vakavasti ja nimenomaan tuon oppiminen on tehnyt elämästä huomattavasti helpompaa! Kun tässä maailmassa on tosiaan paljon muutakin kuin ne treenit, terveellinen ruokavalio ja ruodussa pysyminen.

Oikein hyvinvoivaa sunnuntaita jokaisella ja jos teillä heräsi kysymyksiä, ajatuksia tai omakohtaisia lisävinkkejä, niin kaikenlainen keskustelu kommenttiboksissa on enemmän kuin tervetullutta! :)

Älä enää laihduta

Tänään vietetään Älä laihduta -päivää, jonka vuoksi halusin itsekin ottaa aiheeseen kantaa  blogitekstilläni. Veikkaan, että jokainen meistä on edes joskus laihduttanut tai tarkkaillut syömisiään. Itsekin avoimesti myönnän, että nuorempana seurasin syömäni ruoan kalorimääriä, mikä tavallaan oli myös jonkin asteista syömisten tarkkailua. Söin paljon light -tuotteita ja oli aika, että välttelin hiilihydraatteja kuin ruttoa. Vaikka omakohtaista kokemusta ei varsinaisista syömishäiriöistä ole, on tuollainenkin tarkkaileminen jonkin asteista epävakaata suhtautumista ruokaan. Jos ravinnosta tehdään muuta kuin ravintoa, siitä tulee herkästi jopa ongelma. Yhä useammalle on kuitenkin selkeästi vaikeaa myöntää sitä itselleen, kun aletaan liikkumaan siellä ongelman rajamailla. Väitetään, että kaikki on kunnossa ja hyvin, vaikka todellisuudessa treenaaminen ja syöminen hallitsevat aivan liikaa elämää.

Henkilökohtaisesti en suosittele kenellekään ravintoon keskittyvää elämäntyyliä. Kaloreiden laskeminen ja ravinnon punnitseminen on mielestäni suoraan sanottuna jokseenkin sairasta. Ihmiskeho on kuitenkin jokaisella meistä erilainen ja me emme ole matematiikkaa. Laihdutuskuurit eivät kannata, vaan suosittelen muuttamaan elämäntavat loppuelämän tähtäimellä. Kun emme kiellä itseltämme mitään, vaan opettelemme ikään kuin uudenlaisen tavan syödä ja suhtautua ruokaan, alkaa painokin varmasti putoamaan. Tuo voi olla pitkäkin prosessi monelle jos ylipainoa on runsaasti, mutta olen aivan varma, että se kannattaa! Tärkeää on myös muistaa, että terveellinen ruoka on muutakin kuin salaattia ja maitorahkaa. Elämästä ei tarvitse tehdä askeettista, vaan siitä voi yhä nauttia monellakin tapaa.

Meistä jokainen on myös ruumiinrakenteeltaan omanlaisensa. Toiset ovat luonnostaan rotevampia kuin toiset ja siksi ei koskaan kannatakaan vertailla itseään muihin. Jokaisen keho myös toimii tavallaan ja toiset tosiaan keräävät herkemmin painoa kuin toiset. Oma kehoni on aina ollut hoikkarakenteinen enkä ole kamppaillut paino ongelmien kanssa koskaan. Silti minultakin löytyy tuota taustaa, että rasvatonta ruokaa on syöty ja hiilihydraatteja kartettu – niin turhaan. Olemme kuitenkin etenkin nuorena herkkiä lähtemään erilaisiin villityksiin mukaan ja ainakin itselläni tuohon käytökseen vaikutti hyvin paljon silloinen porukka, jossa liikuin. Kaikki oli jotenkin niin pinnallista ja ulkonäkökeskeistä, että sitä vaan mietti, kuinka voisi näyttää vieläkin paremmalta. En ollut oikein koskaan syvällä sisimmässäni tyytyväinen itseeni ja hain sitä tyytyväisyyttä ihan vääristä lähteistä.

Omalla kohdallani se suurin muutos vartalossani ja hyvinvoinnissani tapahtui +26 ikävuoden jälkeen, jolloin ikään kuin vahingossa ajauduin vatsaongelmien myötä tarkastelemaan ammattilaisen kanssa ruokavaliotani uudestaan. Huomattiin, että todella moni seikka oli pielessä ja söin hyvin pitkälti ravintoa, joka ei toiminut omalle keholleni. Söin siis ruokaa, jota valtamedia kehotti syömään, mutta todellisuudessa se oli täysin vääränlaista itselleni. Huomasin myös sen, että olin syönyt aivan liian vähän ja vältellyt niin vääriä asioita. Ruokavaliomuutoksen myötä koko suhtautumiseni ruokaan muuttui. Aloin voimaan paremmin ja kaikenlainen krooninen väsymys väistyi terveellisemmän ja puhtaamman ruoan myötä.

Ymmärsin myös, että olen aikaisemmin elänyt suorastaan säästöliekillä ja pumpannut kehooni hurjasti piilosokeria. Aikanaan kärsin esimerkiksi hurjista makeanhimoista (sellaisista, että keskiyöllä lähdettiin hakemaan karkkia kaupasta) ja nykyään en voisi enää kuvitellakaan tuollaista tapahtuvan! Suhtautuminen kaikkeen herkutteluun muuttui kohdallani sen myötä, kun annoin itselleni LUVAN. Jätin kiellot ja lakot, joiden seurauksena en enää välittänytkään niin paljon makeasta. Innostuin terveellisemmän hyvän leipomisesta ja sitä syönkin nykyään lähes päivittäin. En tiedä sinusta, mutta minun kohdallani ainakin tämä rennompi ote toimii vallan mainiosti! Ei ole rajoitteita, kieltoja, estoja… On vaan hyvää ruokaa, josta voin nauttia ja jota haluaa syödä.

Viestini tähän Älä laihduta -päivään onkin, että kannattaa oikeasti unohtaa laihdutus ja keskittyä yleisellä tasolla elämäntapoihin. Joku sanontakin menee, että 80 % ajasta, kun syö terveellisesti voi 20 % sitten syödä huonommin. Eli älä ihmeessä elä jatkuvalla tiukalla kuurilla, vaan nauti elämästä! Ja ylipäänsä, onko onnellisuus kiinni kiloista? Mielestäni onnellisuus lähtee täysin muista asioista. Totta kai on tärkeää, että viihtyy kehossaan mutta aina se olo siinä kropassa ei parane, vaikka olisi kiinteämpi, laihempi, lihaksikkaampi tai muuten vaan omissa silmissään ”paremman näköinen”.

Oikein ihanaa lauantaita jokaiselle ja muistakaa, että maanantaina alkavan laihdutuskuurin sijaan aloitetaan vaikka se elämäntapojen muutosprojekti! ;)