Terveelliset leivontamausteet x 5

Kun eilen illalla pohdiskelin, mitä leipoisin pitkästä aikaa tuli mieleeni postausidea mausteista, joita käytän makeassa leivonnassa. Kuten tiedätte, keittiössäni syntyy aika paljon niitä terveellisempiä reseptejä, joihin ei ole lisätty valkoista sokeria. Käytän todella paljon mausteita ja oikeastaan kovin vähän itse sokeria. Jos sokeria käytän, sen lisään aina joko kookossokerin, agaven tai suomalaisen hunajan muodossa. Useimmiten haen kuitenkin makua leivonnaisiin ihan muualta kuin pelkän makeuttamisen kautta. Olemassa on nimittäin toinen toistaan huikeampia luomu mausteita, joita käyttämällä leivontaan saa aivan ihania makuvivahteita! Myös erilaiset maustetut herat ovat mitä parhaimpia terveellisten herkkujen maustajia.

Mielestäni sokeri on yliarvostettua. Kun makuaisti tottuu vähempään makeuteen, jo yhtään makeampi sokeriherkku maistuu turhankin makealta. Välillä mietin reseptejä kehitellessäni, että miltähän nämä maistuvat muiden suussa? Toiset, kun ovat tottuneet käyttämään ehkä enemmän sokeria, jolloin leivonnaisen maku saattaa olla jonkun mielestä jopa mauton – eli se stereotypinen ”terveysherkku”. Suosittelen kuitenkin oikeastaan jokaiselle sitä, että opeteltaisiin vähentämään sokerin käyttöä. Kun opettelee pois tuosta tavasta ja maistelee enemmän luonnollisia makuja, oppii aidosti maistamaan maut ja yhtäkkiä sitä sokeria ei enää samalla tapaa kaipaakaan. Ja nimenomaan se, kun markkinoilla on vieläpä tarjolla toinen toistaan herkullisempia mausteita! Jos kurkistaa vaikka Ruohonjuuressa heidän maustehyllylleen, sieltä löytyy vaikka ja mitä.

Mitkä ovat sitten ne eniten käyttämäni mausteet, joita suosittelen jokaista leivonnasta kiinnostunutta kotiinsa hankkimaan? Keräsin teille viisi suosikkiani, joita pidän aina kaapissa saatavilla. Näiden mausteiden avulla terveellinen leivonta on todella helppoa ja saat herkkuihin oikeasti aivan ihania makuja.

Aito kaneli

Ehkä suosituin keittiössä käyttämäni mauste on kaneli. Rakastan sen aromaattista tuoksua sekä makua. Kaneli sopii aivan ihanasti kaikenlaisiin makeisiin, joista nyt muutamana mainittakoon kaikki omenapohjaiset tuorepuurot ja leivonnaiset sekä banaanipannarit. Itse tykkään suosia luomu kanelia, sillä sen maku on mielestäni vahvempi ja miellyttävämpi kuin tavallisen maustekanelin. Luomu Aito kanelissa (ainakin Urtekramin) on myös matala kumariinipitoisuus, jonka vuoksi kanelia voi käyttää huolettomammin. Jossain kohtaahan nimittäin kiisteltiin paljon siitä, onko kaneli edes terveellistä sen sisältämän kumariinin vuoksi. Aidossa kanelissa tuota on tosiaan todella vähän, jonka vuoksi mausteen kohtuu käyttöä ei tarvitse pelätä.

Raakalakritsijauhe

Toiseksi yleisin käyttämäni mauste on ehdottomasti lakritsijauhe. Se löytyykin oikeastaan lähes jokaisesta terveellisestä herkkureseptistäni, sillä olen todellinen lakritsihullu. Varsinkin suklaaleivonnaiset, ne banaanipannarit ja erilaiset vanukkaat kaipaavat kaverikseen lakritsia – nam. Käytän *Urtekramin luomu raakalakritsijauhetta, joka on todella hienojakoista ja maultaan vahvasti lakritsainen. Lakritsijauhe pitää sisällään glykyrritsiiniä, joka on muuten monta kertaa makeampaa kuin valkoinen sokeri. Siksipä lakritsijauhe on myös erinomainen makeuttaja leivonnaisissa, eikä sitä tarvitse ripauttaa sekaan kuin todella pienoinen määrä. Jos kuitenkin kärsit korkeasta verenpaineesta, käyttö kannattaa minimoida. Muutenhan lakritsijauheen käytöstä ei ole mitään haittaa.

Raakalakritsirouhe

Hieman tuoreempi tuttavuus itselleni on *Urtekramin raakalakritsirouhe, joka on nimensä mukaisesti rouhittua lakritsia ja koostumukseltaan rouhemaista. Tämä on mieletön lisä esimerkiksi pannareiden, raakajäätelön tai suklaavanukkaan päälle. Rouhe toimii erinomaisesti koristeluun mutta myös tietenkin ihan aineosaksikin näin halutessaan. Vaikka maku jauhemaisen kanssa on hyvin samankaltainen, antaa tuo hieman erilainen koostumus uusia käyttömahdollisuuksia. Tässä puhutaan nyt ehkä enemmän nimenomaan siitä visuaalisuudesta. Rouhemainen lakritsi on kivempi ripotella herkkujen päälle kuin jauhemainen sillä se vaan näyttää kauniimmalta.

Vaniljauute

Tämä on yksi pitkäaikaisimmista maustesuosikeistani! Vaniljaa on toki tullut käytettyä välillä myös jauheen muodossa mutta tällä hetkellä kotoani löytyy tuo tuttu ja turvallinen nestemäinen Reilun Kaupan uute. Tätä käytän oikeastaan kaikessa, niin leivonnaisissa kuin erilaisissa jälkiruoissa. Uute on myös kovin vahvaa, jonka vuoksi sitä tarvitsee käyttää kuin vaan muutama hassu tippa. Arvannette myös, että purkki on hyvin riittoisa. Tämäkin mauste on oikeastaan sellainen, että kun sen kerran ostaa kotiin, sillä pärjää todella pitkään. Vanilja tuo pehmeyttä makeisiin leivonnaisiin ja sen avulla voi helposti korvata sokerin käyttöä leivonnaisissa.

Maustetut herat

Olen heraproteiinin suhteen aika tarkka. Kokemukset useammista heroista ovat olleet negatiivisia, kunnes löysin FASTin 100 % natural proteiini + tuotteet. Olen kirjoitellut noista aikaisemminkin blogissani ja edelleen tuotteet ovat käytössä. Pidän siitä, että nämä herat ovat raaka-aineiltaan luonnollisempia ja esimerkiksi suklaan makuisessa herassa on käytetty raakakaakaota ja lakritsiherassa puolestaan lakritsijauhetta. Molemmat on makeutettu stevialla, joka sopii makeutusaineista parhaiten itselleni. Kyseisissä herajauheissa on myös aidosti makua, eli ne eivät maistu makeutusaineille ja keinotekoiselle, vaan aidosti sille mille kuuluukin. Tässä siis syy, jonka vuoksi suosin näitä kahta tuotetta huomattavan usein myös leivonnassa. Esimerkiksi muffinssit saavat potkua suklaaherasta ja pannarit puolestaan lakuherasta. Jos taas päätän tehdä suklaapannareita, laitan taikinaan niin suklaan makuista heraa kuin raakakaakaotakin, joiden avulla maksimoin suklaan maun. Todella monikäyttöiset tuotteet ja ehdottoman riittoisat! Yleensä leivonnassa ruokalusikallinen tai puoli desilitraa heraa riittää tuomaan toivotun maun.

Jokainen mainitsemani purkki löytyy luontaistuotekaupoista, kuten esimerkiksi sieltä Ruohonjuuresta. Useampia näistä saa aivan varmasti myös verkkokaupoista, joten jos kiinnostus heräsi, kannattaa hieman Googlailla. Toivottavasti tästä oli ylipäänsä apua niille, jotka ovat joskus täällä käyttämieni mausteiden perään kyselleet. :)

Jos teillä on muuten suositella jotain ihania mausteita, joita käytätte terveellisemmässä leivonnassa niin vinkatkaahan ihmeessä! Itse, kun rakastan leivontaa otan kaikki hyödylliset vinkit mielelläni vastaan. :)

*Saatu blogin kautta testiin

Mitä minä pelkään?

Jokainen meistä pelkää jotain. Oli se sitten kuolema, sairastuminen tai epäonnistuminen, jokaisella meistä on omat pelkomme. Mielestäni pelot ovat osa ihmisyyttä eikä kenenkään tarvitse olla peloton tai edes siihen pyrkiä.

Itsellänikin on pelkoja, olenhan ihminen. Minulla on ns. harmittomia pelkoja, mielikuvituksen vilkkauteen pohjautuvia pelkoja sekä ihan oikeita pelkoja, joista osa liittyy tunnepuoleen. Kerron omista peloistani hieman myöhemmin postauksessa mutta sitä ennen muutama sana aiheesta.

Koen tosiaan pelot hyvin inhimillisenä asiana. Jokaisen elämässä on pelkoja, joista osa muotoutunut jo lapsuudessa ja osa taas elämän varrella. Osa saattaa syntyä jonkun traumaattisen kokemuksen seurauksena, joka järkyttää mieltämme ja synnyttää pelon. Itse koen, että pahimmat pelkoni liittyvät niihin tilanteisiin, joissa minuun sattuu emotionaalisesti. Hämähäkkipelot ja muut turhuuden tuntuvat oikeasti aika pieneltä siinä kohtaa, kun on kyse tunnepuolen peloista – tai näin ainakin omassa elämässäni.

Vaikka pelot ovat normaaleja, niiden ei kuitenkaan kuulu hallita elämäämme. Siinä kohtaa, kun huomaamme tuollaista tapahtuvan, on asiaan oikeasti syytä kiinnittää huomiota. Itse olen esimerkiksi huomannut, että petetyksi tulemisen ja särkymisen pelko on saanut minussa aikaan sen, etten päästä uusia ihmisiä kovin helposti lähelleni. Tuo pelko on sellainen juttu, jota ei poisteta hetkessä mutta se, että sen tiedostan elämässäni ja sitä pyrin työstämään, on jo iso askel. Samalla tapaa oli sinulle se suurin pelko mikä tahansa, se tulisi kohdata. Pelon tiedostaminen ja huomioiminen on tärkeää. On kuitenkin oikeasti aika iso juttu ymmärtää, että pelko on vaan pelko eikä se ole osa minua. Esimerkiksi särkymisen pelko ei ole minussa itsessäni, vaan minä kykenen sitä halutessani kontrolloimaan. Minulla on valta itseeni ja mieleeni eikä pelko ole se, joka minua hallitsee.

Toisaalta joskus pelko myös jollain oudolla tavalla suojelee meitä. Kun kuljemme vaikka pimeällä tiellä yksinään, saatamme pelätä. Tilanteessa pelko pitää meidät kuitenkin valppaana ja olemme tietoisia ympäristöstämme. Myös emotionaalisen särkymisen pelot voivat joltain kannalta ajateltuna olla jopa hyödyllisiä. Kun emme luota sokeasti jokaiseen ihmiseen, tulemme myös aivan varmasti monessa tilanteessa suojelluiksi. Se tärkein pointti kaikkien pelkojen suhteen on kuitenkin se, että todellisuudessa meidän ei tarvitse pelätä mitään. Pelot ovat mielikuvituksemme tuotetta ja ne eivät ole todellisia.

Loppuun haluan jakaa teille vielä niitä omia pelkojani, joita ajoittain tunnen.

Näitä asioita minä siis pelkään:

Sydänsuruja, ahdistusta ja henkistä särkymistä – Pelkään sitä tunnetilaa, joka tulee pintaan, kun järkyttyy emotionaalisesti. Näihin pelkoihin on monia syitä, joita tulen varmasti jatkossakin blogissani käsittelemään.

Hämähäkkejä, ampiaisia, käärmeitä ja petoeläimiä – Nämä pelot ovat mielestäni todella turhia pelkoja mutta veikkaan, että suurin osa ihmisistä pelkää edes jotain kyseisistä otuksista. Näiden eläinten pelkääminen johtuu varmasti aika pitkälti siitä, että ne ovat vaarallisia, myrkyllisiä, pistävät tai ovat ihan vaan ällöttäviä. Pelko varmasti pohjautuu aika pitkälti siihen opetettuun tietoon, jota olemme saaneet esimerkiksi koulussa.

Korkeita paikkoja sekä valtamerta – Korkeiden paikkojen pelko on tullut minulle iän myötä – en oikein osaa sanoa mistä, mutta on vaan tullut. Valtameren pelko liittyy siihen, että meinasin kerran hukkua surffatessani Lombokilla. Tuosta on jäänyt traumat, jonka vuoksi pelkään edelleen merta. Näitä pelkoja en mielelläni haluaisi edes kokeilla voittaa, sillä ne ovat jotenkin kovin todellisia.

Raiskaajia, pimeitä katuja sekä terroria – Näihin pelkoihin syyllinen on tämä maailman tilanne ja aika. On tapahtunut yhä useammin iskuja, paljon raiskauksia ja muita kauheuksia. Kun lukee uutisia ei voi olla imemättä itseensä edes pienen siemenen pelkoa. Itse olen ainakin nykyään joka paikassa varovaisempi ja kiinnitän enemmän huomiota ympäristööni. Toisaalta tämä pelko aiheuttaa myös epäluuloisuutta, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu.

Kuoleman hetkeä ja tapaturmaista loukkaantumista – Itse kuolema tai sen jälkeinen ei minua pelota mutta se hetki, kun tajuat kuolevasi jollain tapaa pelottaa. Lähinnä oikeastaan se, miltä kuoleminen tuntuu, koska se on niin lopullista. Välillä kyllä pelkään, että enhän kuole vielä, sillä haluaisin elää pitkän elämän. Pelkään myös tapaturmia ja sitä, että esimerkiksi halvaantuisin tai menettäisin näkökykyni.

KonfliktejaPelkään konfliktitilanteita aika paljonkin. Riidat, huutaminen, fyysinen satuttaminen ja se, että ollaan toisille ilkeitä, on mielestäni vastenmielistä. Ylipäänsä sellainen epämiellyttävä ja ahdistava ilmapiiri on jotain sellaista, jonka vallitessa koen pelkoa.

Mitä te pelkäätte? Tai miten ylipäänsä koette pelot?

Kuvat: Taru / Edit: minä