26 päivää ilman alkoholia

Otsikko kuulostaa kieltämättä sille, kuin olisin pahimman luokan alkoholiongelmainen joka pyrkii kuiville. Näin ei kuitenkaan onneksi ole. Otsikko viittaa edelleen meneillään olevaan tipattomaan tammikuuhun, joka tulee muuten katkeamaan viikonlopun sushi & viinittely iltaan. Aivan en siis kuukautta kuivilla vietä, mutta melkein.

Tipaton

Itselleni tipaton tammikuu on ollut tapa jo useampana vuonna. Vaikka periaatteessa inhoankin kaikenlaisia lakkoja ja kieltoja, jäin tipattomalle jälleen ikään kuin vahingossa. Tammikuu on tylsä kuu (kuten kirjoittelinkin) ja siksipä tipatonta helppo viettää. Ei ole ollut yhtään kissanristiäistä tai muutakaan kekkeriä, joissa olisi tullut edes lasi tai pari nautittua. Toisinsanoen – ei ole ollut houkutuksia tarttua  edes yhteen lasilliseen.

Oma suhtautumiseni alkoholiin on nykyään aika vapaamielinen ja rento. Sitähän se ei ole aina tosiaankaan ollut ja pitkään alkoholi olikin elämässäni jonkunlainen tabu. Taustojeni vuoksi se ei kuulunut varhaisnuoruuteeni ja olenkin juonut ensimmäisen humalan vasta 19-vuotiaana. Siitä se sitten lähti, kunnon villi bilevaihe ja vahvan viinan juominen. Sekoilua joka viikonloppu erilaisissa pintaliitokemuissa ja pörräämistä Helsingin yössä. Useamman vuoden jaksoin kunnes kyllästyin. Viimeiset viisi vuotta on menty aika samalla meiningillä, eli juon jos mieli tekee – en juo jos mieli ei tee. Suhtaudun alkoholiin aika rennolla meiningillä ja en tee siitä elämässäni ongelmaa. En tahdo olla tässäkään asiassa täysin mustavalkoinen, vaan toimia kuten hyvältä tuntuu. Ja toisinaan se huppelissa olo tuntuu muuten aika kivaltakin.

IMG_0837

Nyt, kun olen viettänyt useamman päivän ja viikonlopun täysin ilman alkoholia, haluan kertoa teille fiiliksistäni. Miltä on tuntunut, plussia ja miinuksia. Tiedän, että lukijoissani on absolutisteja ja ihmisiä joille alkoholi maistuu harvemmin. Silti veikkaan, että suurin osa suomalaisista ei vietä kovin usein 26 päivää putkeen täysin ilman alkoholia. Vaikka et joisikaan itseäsi humalaan, hyvin moni juo viikonloppuna ruoan kanssa tai saunoessa lasin tai pari. Vaikka tuo on tosiaan esimerkillistä kohtuukäyttöä, on se kuitenkin alkoholin käyttöä. On eri juoda yksi, kuin olla juomatta ollenkaan. Ne mahdolliset erot huomaa tosiaan vasta siinä kohtaa, kun alkoholia ei nauti pisaraakaan.

Mitä olen sitten havainnut? Plussat?

Pakko sanoa, että vuosi sitten tammikuussa koin tipattoman vaikutukset jotenkin selkeämmin. Ehkä tähän vaikutti se, että 2016 joulukuussa otin vaan muutamissa juhlissa ja taas 2015 muistan kuinka pikkujouluja oli melkein koko kuu täyteen buukattuna. Joulukuu ei siis ollut kohdallani mitenkään erityisen kostea ja siksipä laskeutuminen tipattomaan sujui hyvin sulavasti.

Se minkä olen kokenut nyt erityisen mukavaksi, on täysin krapulaton elämä. Olen itseasiassa jo unohtanut miltä tuntuu herätä sunnuntaina hirveässä päänsäryssä ja tunteessa, ettei sängystä pysty nousemaan. Kun ei ole darroja, ei mene yhtään päivää hukkaan eikä mieli ole samalla tavalla alamaissa. Toki omani ei ole tänä alkuvuonna ollut erityisen positiivinenkaan, mutta voin vaan kuvitella miltä tämä kaikki olisi tuntunut jos olisin potenut krapulaa edes parikin kertaa! Kahta kauheammalta. Kohdallani krapula nimittäin vetää mieltä maahan pariksi päiväksi juhlien jälkeenkin. Kyse ei ole mistään morkkiksesta vaan ihan yksinkertaisesti alakulosta. Jostain reaktiosta joka kehossani tapahtuu. Ja nämä fiiliksethän siis pahenevat kokoajan mitä enemmän ikää tulee. Ei minulla parikymppisenä mitään ollut!

Tipaton

Myös unenlaatu on ollut tasaisempaa ja kokonaisvaltaisesti parempaa. Rytmit ovat säilyneet, sillä niitä ei ole rikottu yhtenäkään lauantaina. Treenit ovat sujuneet siinä mielessä paremmin, että ne eivät ole varsinaisesti katkenneet missään kohtaa. Kun juhlien jälkeen seuraavalla viikolla suuntaa treenaamaan, tuntuvat painot aina jotenkin vaan niin kovin raskailta. Keho ikäänkuin ottaa vähän takapakkia ja tuntuu heikommalta. Myrkkyjen poistaminen on keholle aikamoinen prosessi, joten enpä tavallaan ihmettele.

Sen enempää en oikeastaan plussia keksi. Käytän kuitenkin alkoholia siten, että se ei häiritse elämääni negatiivisella tavalla. Toki on ne darrat mutta, kun ei juo montaa kertaa kuussa, eivät nekään elämää jarruta. En koskaan tissuttele ja valitsen ruoankin kanssa useimmiten veden viinilasillisen sijaan. Itselläni alkoholi liittyy enemmänkin niihin sosiaalisiin tilanteisiin ja illanviettoihin.

Miinukset:

En oikeastaan keksi mitään muita miinuksia, kuin jonkunlaisen tylsyyden. En tarkoita tällä sitä ettei ilman alkoholia ole hauskaa mutta kaikki se mihin kohdallani alkoholi liittyy, on puuttunut tästä kuusta. Rakastan illanistujaisia, kauniiksi laittautumista ja tukan kihartamista, ystävieni kanssa seurustelua, ravintola-illallisia viinilasin ääressä, syvällisiä viininhuuruisia keskusteluja, fiilistelyä ja jopa nousuhumalan tunnetta. Minulle nämä jutut ovat olleet niin pitkään osa elämääni, että niiden puuttuminen tuo maailmaani jonkunlaisen tyhjän kohdan. Vaikka ystäviä onkin nähty ilman alkoholia, on se silti niin eri kuin asennoitua näkemiseen vähän juhlafiiliksin ja laittautua parempiin. Se tuntuu aina jollain tavalla erityiseltä.

Osa varmaan ymmärtää, osa ei. Vaikka rakastan yksin oloa, on minussakin se sosiaalinen puoli. Vietänkin mieluusti aikaa ystävieni parissa ja jopa baariympäristö aina välillä toimii! Ihmisiä, sosialisointia ja hyvää musiikkia – se on minulle jonkunlaista henkistä terapiaa. Tällaiset jutut ovat tosiaan olleet osa elämääni jo vuosia. Myös seurustellessa kävin ulkona eikä ero ole muuttanut mitään tuon suhteen. En käy nyt yhtään sen vähemmän tai enemmän ulkona, kuin reilu vuosi sitten.

IMG_0841

Nyt tammikuussa on tuntunut, että viikot eivät ole ikäänkuin katkenneet aikoihin. Useinhan ne nimenomaan välillä katkeavat viikonlopun laittautumisiin ja ulkona käymiseen. Aina ei edes tarvitse juoda kuin lasi tai pari (jos sitäkään) mutta se, että edes käy jossain. Sitä kaipaan. Tässä kuussa olen jotenkin aivan totaalisen mummoutunut. Tästä on muodostunut itseasiassa hyvä vitsi erään ystäväni kanssa, joka myös viettää tipatonta. On laiteltu toisillemme viestejä kuinka nyt tekisi mieli lasillista hyvää rieslingiä ja hämyistä ravintolan tunnelmaa. Kaksi mummoa kuitenkin istuu kotosalla ja hyvä ettei sukkia kudo. Ja molemmat sinkkujakin vielä!

Kaiken suhteen elämässä on hyvä löytää kultainen keskitie ja mielestäni juurikin se, että välillä testailemme toistakin ääripäätä saattaa osoittaa meille missä se keskitie menee. Aina ei edes tarvitse valita joko tai. Koen, että toisinaan on hyvä miettiä myös omaa alkoholin käyttöä ja sitä, millaisia vaikutuksia sillä on meihin kokonaisuutena. Jokainenhan sen tietää, että mistään terveysjuomasta ei ole kyse ja aina kannattaa vähentää. Kaikki elämässä ei kuitenkaan ole terveellistä – eikä tarvitsekaan olla. Elämästä on lupa nauttia ja jokainen meistä itse tunnustelee mitkä asiat antavat itselleen nautintoa.

Oletteko te viettäneet tipatonta? Jos niin millaisia fiiliksiä?

On my way

23 vastausta artikkeliin “26 päivää ilman alkoholia”

  1. Mulla on samanlainen suhtautuminen alkoholiin (ja samantapainen taustakin, kuin sulla), olen itse ollut täysin ilman 8kk, vähän niinkuin puolivahingossa. Jos mulla tekisi alkoholia mieli, joisin toki. Nykyään ei enää vaan tee mieli, mulle edes nousuhumala ei ole mukava tila -olen huomannut, että vaikuttaa omaan mielialaan alentavasti monta päivää. Mutta siltikään en totaalikieltäytyjä ole, sillä pidän esim viskokolan mausta ohella paljon :D

    Musta on btw muuten tosi hassua, että varsinkin Suomessa alkoholin pitää olla osana kaiken maailman kissanristiäisiä. Aina täytyy kilistellä ja jengi venaa pupillit lautasina viikonloppua, juhlapyhiä jne, jotta saadaan humala päälle ja jos et itse juo, sua pidetään ilonpilaajana tai outona. (Ja vaikka en itse oikeastaan juo, niin mulle ei ole ongelma, jos muut on humalassa tai jos joku juo) Moni menee viikot alakulmassa ja väsymyksessä, viikonloppuna sitten vedetään pää täyteen.

    Eikä siinä, jokainen elää kuten itse haluaa :) Nykyään vaan tuntuu, että harva osaa pitää aidosti hauskaa ilman minkäännäköisiä huumausaineita (johon luokittelen myös alkoholin).

    Blogisi on muuten aivan huippukamaa, pidän varsinkin aiheiden monipuolisuudesta! :)

    • *Heh, oli autocorrect päällä. Ohella=todella, alakulmassa=alakulossa :D

    • Ymmärrän pointtisi. Alkoholi kuuluu juhlatilanteisiin ja milloin missäkin tosiaan kilistellään. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, mutta ei myöskään siinä ettei joku porukasta juo. Sen ei pitäisi olla muiden ongelma. Jokainen itse päättää vakaumuksestaan alkoholin suhteen. :)

      Pakko myöntää, että kyllä mulla on kivempaa jos nautin alkoholia ulos lähtiessäni. Baariympäristö on selvänä usein aika raskas ja muutenkin puolen yön jälkeen alkaa väsyttämään. Viinin voimin sitä jaksaa hieman pidempään ja ei ehkä kiinnitä asioihin huomiota, joihin kiinnittäisi täysin selvänä. Olen kuitenkin ollut baarissa selvinpäinkin ja sekin joskus menee, mutta on vaan vähän ärsyttävämpää. :D

      Mahtavaa kuulla, jee! Toivottavasti näin myös jatkossakin. :)

  2. Vaihtelu varmasti virkistää, mutta mä tulisin varmaan pitkän päälle hulluksi mummoksi, jos pitäisi täysin luopua viinistä! Tietyt ruoat ja viini vaan kuuluu yhteen. Vaikka satunnaisesti alkoholia käytänkin niin harvoin siitä lasista tai kahdesta tulee mitään kunnon krapulaa. :) Tsemppiä tipattomaan, pari päivää tammikuuta enää jäljellä.

    Nora / https://dreamerachiever.com

    • Hahah, juuri näin! Ja jep, onneksi ei vielä tosiaan lasista tai parista tule.

      Kiitos! Huomenna päättyy kyllä aivan varmasti, vaikka vähän etuajassa. ;)

  3. Yes! My sister and I have had a ”dropless January” for years. This year we even threw Facebook in the mix, no alcohol and no FB has been a fantastic challenge for a month. I am thinking about a new challenge for the month of February, maybe it is NO SHOPPING, except for food and gas, it’s a short month I should survive;-). The real challenge would be to lure my hubby into this…..

  4. Oho onkohan tämä ainoa blogi täällä josta voi lukea, että kyllähän se huppelissa oleminen joskus tuntuu ihan kivaltakin :D
    Itekin olin tuon alkukuun ilman alkoholia ja täytyy kyllä sanoa, että nyt odotan lauantaita innolla kun saa laittautua, viettää kavereiden kanssa iltaa, juoda viiniä ja lähteä baariin tanssimaan. On se ihana herätä sunnuntaina ilman krapulaa, mutta kyllä tuollaiset kosteat illat ja yhteiset muistot kavereiden kanssa on mulle ihan yhtä tärkeitä.

    • Se voi olla! :D

      No sanoppa muuta! Kyllä sitä vaan jotenkin kaipaa pientä juhlaa arjen keskelle. :) Itse en pidä tanssimisesta erityisemmin mutta ystävien kanssa ajanvietto viinilasin äärellä on parasta. <3 Ja jep, noihin iltoihin on sisältynyt niin paljon hyviä muistoja, että en kyllä vaihtaisi pois! Ja jatkossa haluan niitä lisääkin. Pidän siis samalla tavalla tärkeinä iltoja ulkona, kuin välillä myös niitä akkujen lataus viikonloppuja. :)

    • Ovat Leviksen 501-malli ja ostettu kierrätysryhmästä. Aivan mieletön löytö! :)

  5. Musta on outoa, että vaikka kaikki väittää osaavansa pitää hauskaa ilman alkoholia, kukaan ei silti tee niin! Miksi ei voisi lähteä juhlimaan selvin päin? Laittautuminen, ystävien tapaaminen, ravintolan tunnelma, baarit ja musiikki kuuluu siihen yhtä lailla: ainoa ero on se, mitä lasistasi löytyy.
    Silti kaikki tipatonta viettävät istuvat kotona tammikuun ajan, ja sitten ihmettelevät kun on tylsää. :D

    Tiedän että itselleni se juomattomuus ja juhliminen selvin päin on melko itsestään selviä juttuja, mutta silti ihmetyttää.

    • Tottakai voi lähteä. Kuten tuossa aikaisemmin kirjoitinkin, itse en vaan jaksa samalla tavalla baariympäristöä jos en juo, kuin jos juon. :) Johtuu ehkä siitä, että en pidä melusta ja kovista äänistä joita baarissa todellakin on. Pienessä hiprakassa tuota kaikkea sietää ja noihin seikkoihin ei siis edes kiinnitä huomiota. Selvinpäin baarissa on vaan raskaampaa. Mutta tämä on siis oma mielipiteeni. :) On toki eri olla vaikka illanistujaisissa selvillä vesillä!

      Veikkaan toisaalta, että nämä ovat tottumiskysymyksiä. Jos sitä alkaisi tosissaan harjoittelemaan selvinpäin baarissa käyntiä, siihenkin varmasti tottuisi. :)

  6. Minustakin on kiva välillä laittautua ja lähteä ihmisten ilmoille, olen kuitenkin huomannut näin kolmekymppisenä että krapulat on pahentunut ja mulla jo pari lasia vaikuttaa negatiivisesti mielialaan ja yöuniin, nuorempana ei tosiaan ollut tätä ongelmaa. Nykyään tykkään siis enemmän mennä lasilliselle/syömään jos alkoholia haluaa juoda, kuin baariin, viime vuonnakin kävin 3 kertaa baarissa :D Vaikka tykkään kyllä myös nousuhumalan tunteesta… Mielelläni tekisin kavereiden kanssa jotain muuta. Harmillista että joillekin kavereille siitä on tullut ongelma ja tuntuu että muuten ei voi nähdä ellei sitten oteta enemmän alkoa…No se on niiden menetys sitten, itse nautin nykyään tästä uudesta elämästä ilman humalanhakuista juomista (toki muutaman kerran vuodessa voi sitäkin harrastaa, muttei joka kuukausi todellakaan jaksa enää eikä kiinnosta) se on niin nähty ja kuitenkin vajaa 10v on tullut aikoinaan baareissa rampattua. :D Olen myös huomannut etten kauheasti viihdy esim. juhlissa selvinpäin, silloin on pakko ottaa edes pari että jaksaa katsoa humalaisia ihmisiä, joten oon jäänyt välillä kaiken maailman kissanristiäisistä pois, ehkä siinäkin on minulla kehittämisen varaa.. Kun pyrkii elämään terveellisesti ja muutenkin arvot on iän myötä muuttuneet niin väkisinkin jää se kännääminen pois. Musta on ihanaa kyllä ottaa kotona ruuan kanssa silloin tällöin viinilasillisen, tai esim. rankan työviikon päätteeksi tai saunasiiderin :)

    • Toi on niin totta! Lasillisestakin nukkuu huonosti. Tosin, itselläni krapulan raja menee 4-5 annoksessa, onneksi vielä toistaiseksi näin. :D

      Niin. Kukin tosiaan tyylillään. Itse taas en osaisi karsia tuota osaa elämästäni pois. Tai kuten sanoin, sen pois jättö on tuntunut todella oudolta. Mutta on typerää jos joillekin on ongelma ettei joku porukasta juo. Se kertoo kyllä juurikin tuon ihmisen ajatusmaailmasta jonkun verran…

      Itsekin rakastan terveellisiä elämäntapoja mutta tykkään myös siitä toisesta puolesta. Kaiken ei tokikaan tarvi olla täysin mustavalkoista. Kultainen keskitie on minulle hyvä. :)

    • Itselläkin tulee varsinainen krapula vasta n. 5 lasillisesta, mutta huomaan jo parin lasin vaikuttavaan yöuniin ja jaksamiseen :) Baareja välttelen nykyään senkin takia että tiedän että siellä tulee juotua enemmän just sen takia kun en itsekään viihdy baareissa selvinpäin :) Ja rahaa menee…Siellä ei myöskään voi jutella ihmisten kanssa samalla tavalla kuin rauhallisemmassa paikassa. Ainoa mitä kaipaan on tanssiminen, siksi muutaman kerran vuodessa on baariin päästävä, ainakin kesäisin jos ei muuten :) Ravintolassa kun käy syömässä niin on tavallaan turha juoda monta lasia jos ei ole tarkoitus lähteä jatkoille ja tavallaan se humala menee ”hukkaan” ja harmittaa senkin takia se krapula seuraavana päivänä :D Joku kultainen keskitie on kyllä hyvä asiassa kuin asiassa :)

    • Joo sama täällä! Mutta yöunet ovat heikot jos juot 3-4 lasillista vaikka sen ruoan kaverina. Ulkomailla tosin tämäkin on täysin eri. En tiedä vaikuttaako ilmasto vai mikä mutta siellä tuo tissuttelu on aivan tavallista eikä siitä tule mitään oloja. :D

      Niin, oikeassa olet. Tuolloin humala on vähän turhaa, ajattelen siis täysin samalla tavalla. Otankin tavallisesti ruoan kanssa lasin tai pari maksimmissaan jotta ei juurikaan tule liian humalaan. Vettä joka toinen lasillinen. Ja kultainen keskitie on kieltämättä tavoittelemisen arvoinen asia. Mikä se nyt sitten kullekin on. :)

  7. Mun tipaton on ens kesään mennessä kestänyt kuusi vuotta! Ja voin sanoa että olen ensimmäinen ja viimeinen tanssilattialla… ;)

  8. Samanlaiset fiilikset täällä. Nyt tosin aloitin korkeakoulussa ja muutin toiselle paikkakunnalle, joten viikonloppujuhlinta on siirtynyt keskiviikoille :D Aiemmin joku kommentoi että miksei baariin voi lähteä ilman alkoholia, mutta mulla on siitä samat fiilikset kun sullakin etten jaksa olla baareissa selvinpäin. Samanlailla etkoilla haluan mielummin jutella ja pelailla vaikka juomapeliä tms, kuin popittaa musiikkia täysillä :)

    • Hahah joo. Siis juurikin noin. Voisihan sitä aloittaa harjoittelut tuon suhteen mutta en siltikään usko, että koskaan innostun baareihin täysin selvinpäin lähtemään. Vähintään muutama lasi pitää olla kyllä juotuna. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta